Oswego-joella: "Tienviitan" seikkailuja, intiaanikertomus

Produced by Tapio Riikonen
Tienviitan seikkailuja. Intiaanikertomus
Kirj.
Mailta ja meriltä 30.
Helsingissä, Kustannusosakeyhtiö Otava, 1914.
Ensimäinen luku.
Amerikan suurissa metsissä on lukuisasti myrskyn tuhoamia paikkoja, joissa on kasoittain kaatuneita puunrunkoja. Asukkaat sanovat niitä tuulenteiksi, ja kun päivänpaiste synkissä metsissä ainoastaan sellaisille paikoille pääsee tunkeutumaan, ovat ne ikäänkuin kosteikkoja. Eräässä tuollaisessa kosteikossa oli kerran muuan seurue, kaksi miestä ja kaksi naista, kiivennyt kolmekymmentä jalkaa korkealle runkokasalle. Mainittu tuulentie sijaitsi korkealla paikalla, josta oli laaja näköala.
Kaksi seurueen jäsentä, mies ja vaimo, olivat intiaaneja, tuskaroraheimoon kuuluvia. Kolmas henkilö oli tavallinen merimies ja neljäs hänen sisarensa tytär, nuori herttainen tyttö. Ihastuksissaan hän katseli suunnatonta lehvämerta ilta-auringon sitä valaistessa.
Eno , sanoi ihastunut tyttö seuralaisilleen, tämä näköala muistuttaa paljon valtamerta, joka teille on niin rakas, — Sen verran kuin asioista tietämätön tyttö voi kuvitella, Magnet — tätä nimeä merimies käytti kohdellessaan tyttöä hellyydellä — mutta ainoastaan lapsi voi huomata yhtäläisyyttä olevan Atlantin valtameren ja tämän lehväpaljouden välillä, jota ei ole kuin kourallinen. Missä ovat vyöryvät aallot, siniset vedet, tyrskyt, valaskalat, rankkasateet ja alituinen liikkuvaisuus tässä pienessä metsässä, lapseni? Missä vilu, rajumyrskyt, pasaadituulet ja muut senkaltaiset ilmiöt täällä, ja mitähän kaloja uiskentelee tällaisella kesyllä metsäpaikalla? — Että täällä on ollut myrskyjä, sen todistaa selvästi koko meitä ympäröivä seutu, ja ellei kaloja niin toki eläimiä asustaa alla lehvien. — Sitä en tiedä! vastasi eno lyhyesti kuten ainakin merimies. Albanyssa meille kerrottiin kaikenlaisia juttuja villeistä eläimistä, joiden kanssa tulisimme tekemisiin, emmekä kuitenkaan ole nähneet sen vertaa pelottavaa kuin edes hyljettä.
Katsokaa! huusi tyttö. Tuolla savu luikertelee puiden latvoissa. Nouseekohan se jostakin talosta?