Rahanhimo

Näytelmä kolmessa näytöksessä
Käännös ruotsalaisesta Lifvets strid, eller Det bästa kapitalet
Mukaellut
Viipurissa, Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, 1876.
Rouva Haakuna, aatelis-säätyä. Luutnantti Emilo, hänen poikansa. Ahokas, lääkintö-tohtori. Pori, muurari-mestari. Anna, hänen tyttärensä. Ihaksinen, muurarin sälli. Juhana, Haakunan renki. Häävieraita. Palvelijoita.
(Huone, jossa on ovi sekä peräseinällä että vasemmalla puolella. Huoneessa löytyy muutamia kehnoja tuolia, pöytä, ja uunin reunalla vesi-ruukku.)
Anna. Ihaksinen.
(Anna istuu pöydän ääressä ja ompelee. Kello lyöpi seitsemän. Ihaksinen tulee sisään peräovelta, sanomalehti kädessä.)
IHAKSINEN. Hyvää huomenta, mamseli, onko mestari kotona?
ANNA. Ei ole. — Missä isäni mahtanee viipyä niin kauan; eilen illalla läksi hän kotoa pois eikä vielä ole tullut takaisin. Koko aamun olen häntä odottanut, ja kello jo löi seitsemän.
IHAKSINEN. Eilen illalla näin minä hänen kävelevän iloisien toveriensa seurassa; varmaankin läksivät he johonkuhun ravintolaan, ja viettivät siellä yön. Kyllähän isänne kohta tulee; hän on nyt ruvennut etsimään iloista seuraa ravintolissa, mieltä lohduttaaksensa, koska hänellä on ollut paljon vastoinkäymistä.
ANNA. Voi riemua! onko se oikein tehty, että jättää rahat kapakkaan, kun ei meillä ole yhtäkään tikkua, millä huonetta lämmittäisimme.