Kalervo: Runollinen kalenteri

Produced by Tapio Riikonen
Runollinen kalenteri
Tehnyt
Oulussa, Chr. Ev. Barck'in kirjapainossa, 1871.
Näytetty: J. M. Kalm.
Päivät soisin soitettavan, Illat tehtävän iloa Näillä mailla mantereilla, Suomen suurilla tiloilla, Nuorisossa nousevassa, Kansassa kasuavassa.
Wäinämöinen
Pohjan neidon kosiat Karjan luku Lintujen käräjät Odottava Paimenet Halut älyn pettää. Näytelmä Lapsuuden muistoja Kesä-yö Pohjolassa Loihtia Ehtootähti Kointähti Poissa olevalle Päijänteellä Merimiehen laulu Hääilta Muistelma Tähtitaivas Ukko ja nuorukaiset Vähän Kalevalasta ja Kantelettaresta
Pohjolassa neito eleleepi Kaunis, niinkuin aamu keväinen, Häntä moni uros kosiileepi, Mutta Louhi, äiti neitosen, Tyttöänsä antaa epäileepi, Ansiotöihin urhoot manaten, Joissa miesten ky'yn koettaapi, voimat hyvältäi masentaapi.
Kannattipa koettaa — neidon kieli Urhoot väkisinki lumosi, Mitä vaan jos hänen teki mieli, Heti kosiansa toimitti, Heidän mietteet ihastelu nieli, Jonka heliä äänens herätti, Kaikki urhoot, kun sen kuulit, jäivät Huokailemaan yöt sekä päivät.
Ensin impi Wäinämöistä koettaa, lausuu: jospa jouhen halkaiset Veitsellä kärettömällä, voittaa Taidat mun, kun myöskin vetäset Munan solmuun. Wäinämöinen koettaa, Tekee nämä työt äkäiset. Vielä sitten kivestä hän kiskoo Tuohta, jäästä ai'aksia viskoo.
Mutta neito lausuu: Venhe veistä Kehrävarren palaisista, työnnä Kättä käyttämättä kappaleista Tehty veno vesille, niin myönnän Tahtosi. — Taas koettaa Väinö — e'istä Tekoansa Ukko ei, ei myönnä Lempo tahtoansa — kirves sattui Polveen — siten tämä koetus loppui.