Simson ja Delila: Kolminäytöksinen näytelmä

Produced by Tapio Riikonen
Kolminäytöksinen näytelmä
Kirj.
WSOY, Porvoo, 1911.
Sotilaita, hovilaisia, hovin palvelijoita, vanginvartijoita, pappeja, soittajia, laulajia, temppelipoikia, temppelityttöjä, nuorukaisia, lapsia, kansaa.
Askalonin hallitsevan ruhtinaan veljentyttären, nuoren <b>Delila</b> ruhtinattaren suvimaja. Huonetta valaisee himmeästipalava savilamppu. Vasemmalla kaksi ovea, perällä oikeassa yläkulmassa makuuhuoneen ovi, jonka verhojen aukeamasta kumottaa väkevä valaistus. Yö, syvä hiljaisuus.
DELILA (ilmestyy hennossa yöpuvussa oviverhojen aukeamaan, levottomasti taakseen katsellen. Sulkee varovasti verhot ja hiipii kiihtyneenä huoneeseen): Jo neljäs yö on kulumassa…
(Äänettömyys.)
Hän väistää! Jokaisen minun yritykseni hän väistää hymyillen! (Kiihtyen.) Kuin uteliaalle lapselle hymyilee hän minulle!
(Lähtee kiivaasti kävelemään.)
(Seisahtuu hetken päästä syviin mietteisiin vaipuneena.)
Mikä on se avain, joka hänen salaisuutensa portit minulle vihdoinkin aukaisee? (Äänettömyys.) Tahdon! Tänä yönä sen avaimen tahdon!