Voimaihminen: Vaiheita Chilen vapaussodasta

Produced by Juha Kiuru
Vaiheita Chilen vapaussodasta
Kirj.
Kariston 50 p:n romaaneja N:o 17.
Arvi A. Karisto, Hämeenlinna, 1913.
O.-Y. Hämeenlinnan Uusi Kirjapaino.
Joseph Conrad on puolalaista sukujuurta, syntynyt jouluk. 6 p:nä 1857, ja varsinaiselta kansalaistoiminnaltaan kauppalaivan kapteeni. Alituisilla kiertelyillään maapallon etäisimmissäkin satamissa on hän harvinaisessa määrin tutustunut maailman eri seutuihin ja kansoihin, ja se tuntemus on luonut pohjan hänen v. 1895 alkaneelle jokseenkin tuotteliaalle kirjailijatyöskentelylleen. Hän on harvinaisen mielenkiintoinen kertoja, nykyään sillä alalla Englannin etumaisia, yleensä pyrkien esittämään keskinkertaisilta näyttävissä luonteissa olosuhteiden esillepakottamaa suuruutta, suuntautukoonpa se taholle tai toiselle. Hän osaa luontevasti eritellä ihmisissä ansiot ja viat, voimakkaat ja heikot piirteet, kuvaustensa näyttämöinä käyttäen enemmän tai vähemmän outoja oloja. Hän on julkaissut näytelmän, romaaneja ja novellikokoelmia, joiden viimeksimainittujen joukossa Voimaihminen on ilmestynyt A Set of Six -sikermään kuuluvana v. 1908.
Vallankumouksellinen sota nostaa monia omituisia olentoja esille huomaamattomuudesta, joka on tavallisten kansalaisten asemana häiriintymättömässä yhteiskunnassa.
Erityisiä yksilöitä kohoaa kuuluisuuteen paheittensa tai hyveittensä johdosta, taikka pelkästään tekojensa takia, joilla saattaa olla tilapäistä tärkeyttä, ja sitte he unohtuvat. Ainoastaan joidenkuiden johtajien nimet säilyvät aseellisen kiistan päätyttyä ja jäävät historiaan, niin että ne ihmisten suorasanaisesta muistista hävittyään esiintyvät yhä kirjoissa.
Kenraali Santierran nimi saavutti tuon kylmäkiskoisen, paperilla ja musteella ikuistetun kuolemattomuuden. Hän oli hyväsukuinen etelä-amerikalainen, ja hänen elinaikanaan julkaistut teokset lukivat hänet sen mannermaan vapauttajiin Espanjan sortovallasta.
Tuo pitkällinen kamppailu, jota käytiin riippumattomuuden hyväksi toiselta puolen ja vallan pelastamiseksi toiselta puolen, kehittyi vuosien kuluessa ja vuorottelevan onnen vaihteissa vimmatuksi ja epäinhimilliseksi ponnisteluksi elämästä. Kaikki säälin ja armeliaisuuden tunteet kuoleutuivat valtiollisen vihan kiihkoon. Ja kuten on sodassa tavallista, se kansanjoukko, jolla on vähimmin voitettavaa ratkaisusta, kärsi enintä raskautusta syrjäisessä elämässään ja vaatimattomassa asemassaan.