Ilmojen valloittaja

E-text prepared by Tapio Riikonen
Kirj.
Jules Verne
Ranskankielestä suomentanut
Werner Anttila
Hämeenlinna, Arvi A. Karisto Oy, 1922.
Kaikki yhtä ymmällä. Yksimielisyyteen ei päästä. Uusi henkilö esittäytyy. Kuun maineen puolustus. Välirauha. Selostus lentokoneesta. Turhia kysymyksiä. Roburin vastaus. Ihmeellinen hyppäys. Frycollin hinattavana. Setä Prudencen kiukku. Kelpo pelastustyö. Valtameren poikki. Etelänavan tienoilla. Tärkeitä tapahtumia. Räjähdys. Ajassa taaksepäin ja eteenpäin. Tulevaisuuden tiede.
Pam…! Pam…!
Molemmat pistoolinlaukaukset pamahtivat melkein yhtaikaa. Muuan lehmä, joka oli laitumella viidenkymmenen askelen päässä, sai toisen luodeista selkärankaansa, vaikkei sillä ollut tässä kahakassa mitään tekemistä.
Kumpaankaan kaksintaistelijaan ei ollut osunut.
Keitä nämä kaksi herrasmiestä olivat? Sitä ei tiedetä, ja kuitenkin olisi nyt varmasti ollut hyvä tilaisuus tallettaa heidän nimensä jälkimaailman tietoon. Heistä ei voi sanoa muuta kuin että vanhempi oli englantilainen, nuorempi amerikkalainen. Jos taas pitäisi mainita, missä paikassa tuo lauhkea märehtijä joutui puraisemaan viimeisen ruohokimppunsa, niin se on kerrassaan helppoa. Kahakka sattui Niagaran oikealla rannalla, jokseenkin lähellä sitä riippusiltaa, joka yhdistää Amerikan ja Kanadan puoleisen rannan noin viiden kilometrin päässä putouksen alapuolella.
Englantilainen astui sitten amerikkalaista kohti.