Sukelluslaivalla maapallon ympäri

E-text prepared by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
Kirj.
Jules Verne
Suom. O. A. Joutsen
WSOY, Porvoo, 1916.
Simelius'en perillisten kirjapaino, Helsinki.
Suomentajan alkulause
I OSA: I. Liikkuva kari II. Myötä ja vastaan III. Minä teen päätökseni IV. Ned Land V. Turha etsintä VI. Täydellä höyryllä VII. Outo valaslaji VIII. Mobilis in mobili IX. Ned Land kiukkuisena X. Merehinen XI. Kaikki käy sähköllä XII. Hiukan numerotietoja XIII. Musta virta XIV. Kutsukortti XV. Kävelymatka merenpohjalla XVI. Merenalainen metsä XVII. 2,000 peninkulmaa Tyynen meren pinnan alla XVIII. Vanikoro XIX. Torresin salmi XX. Muutama päivä kuivalla maalla XXI. Kapteeni Nemon salamat XXII. Kuumehoureita XXIII. Korallien valtakunta
I. Intian valtameri II. Kapteeni Nemon uusi ehdotus III. Kymmenen miljoonan arvoinen helmi IV. Punainen meri V. Arapian tunneli VI. Kreikan saaristo VII. Välimeren päästä päähän 48 tunnissa VIII. Vigo-lahti IX. Mereen vajonnut mannermaa X. Sargassomeri XI. Kaskelottien ja valaiden parissa XII. Jäihin vangittuina XIII. Etelänavalla XIV. Onnettomuusko vai sattuma XV. Ilma loppuu XVI. Kamppailu mustekalojen kanssa XVII. Golf-virta XVIII. Joukkouhri XIX. Kapteeni Nemon viimeiset sanat XX. Loppusananen Viiteselitykset.
Harvoin ovat runoilijan unelmat tulleet siinä määrässä tosiksi kuin tämän kuuluisan ranskalaisen kertojan mielikuvitelmat. Matka maan ympäri käy nykyään päinsä lähes puolta lyhyemmässä ajassa kuin 80 päivässä; lentokoneet kaukomatkakilpailuissaan kulkevat maanosan yhdeltä laidalta toiselle paljon nopeammin ja onnekkaammin kuin Vernen sankarit Viidessä viikossa ilmapallolla Afrikan halki; ja vaikkei vedenalaisten alusten liikkumiskyky vielä vedäkään vertoja kapteeni Nemon salaperäiselle Nautilukselle , niin alkavat niiden hirvittävät vaikutukset paraikaa käytävässä merisodassa päästä tämän tekemien joukkouhrien rinnalle.
Merkillinen on Vernen miltei profeetallinen kaukonäköisyys hänen sepittäessään suunnatonta sarjaansa tieteellisiä seikkailuromaaneja, jonka kirjallisuuslajin perustaja ja voittamaton mestari hän on. Hänen kuvitelmansa ovat kieltämättömästi antaneet herätettä ja viitteitä monille nykypäiväin keksijöille; niinpä esim. juuri tämä nyt suomennettu kuvaus veden alla kulkevasta aluksesta. Nautiluksen periaate ja nimi olivat tosin lainatut ensimmäisen höyrylaivan rakentajalta Fultonilta, mutta tämän Napoleon I:stä varten tekemät kokeet käsivoimin kuljetettavalla vedenalaisella veneellä olivat joka suhteessa puutteelliset ja unohtuivat pian. Sen sijaan tarkastaessa ruotsalaisen Nordenfeltin, amerikkalaisen Simon Laken, ranskalaisen Goubet'n ja ennen kaikkea amerikkalaisen Hollandin malleja — viimemainittu on nykyisten sotahirviöiden alkutyyppi — huomaa niissä toteutetun samoja veden lasku- ja sulkukojeiden, syvyysläppien ja sähköllä käypien voimakoneiden periaatteita, joilla Verne varusti kuvittelemansa aluksen. Voi myöskin ottaa huomioon innostuksen jolla yritteliäät amerikkalaiset, jos joihinkin hullunkurisiin tuloksiin tullen, ovat ryhtyneet käytännössä toteuttamaan monia muita hänen kuvitelmiaan.