Kertomuksia Suomen historiasta V:2 / Kustaa Aadolf ja Kristiina: Suomen sisällinen tila

Produced by Tapio Riikonen
Kustaa Aadolf ja Kristiina: Suomen sisällinen tila
Kirj.
Kansanvalistusseura, Helsinki, 1915.
Suomen sisällinen tila Kustaa Aadolfiin ja Kristiinan aikana
1. Kuningas Kustaa Aadolfin ensimäinen käynti Suomessa. 2. Helsingin herrainpäivät. 3. Turun hovioikeuden perustaminen. 4. Presidentti Juhana Kurck. 5. Iisakki Rothovius. 6. Johannes Messenius. 7. Kemin lappalaisten käännytys. 8. Kreivin aika Suomessa. 9. Pietari Brahe. 10. Samuel Cröel. 11. Kajaanin vapaaherrakunta. 12. Turun yliopiston perustaminen. 13. Tieteelliset harjoitukset Turun yliopiston ensi aikoina. 14. Mikael Wexionius. 15. Turun ylioppilaitten menot ja tavat. 16. Koulut. 17. Noitien vainoaminen. 18. Aateli. 19. Klaus ja Henrik Fleming. 20. Kauppa ja teollisuus. 21. Suomen kaupungit. 22. Suomen talonpojat. 23. Suomalaisten muutot maasta 17:nnellä vuosisadalla. 24. Elämänlaatu ja tavat. 25. Tyytymättömyys Kristiinan aikana ja kuningattaren luopumus kruunusta.
Viiteselitykset.
1. Kuningas Kustaa Aadolfin ensimäinen käynti Suomessa.
Kun sovinto Tanskan kanssa oli saatu aikaan, päätti Kustaa Aadolf lähteä Venäjän rajalle; hän tahtoi nyt sielläkin antaa sodalle paremman vauhdin ja kiirehdyttää rauhaa. Merimatka olisi sinne mennessä ollut suorin ja mukavin; mutta Kustaa Aadolf katsoi paremmaksi kulkea Suomen kautta. Hänelle oli erittäin siitä valtakuntansa osasta tehty paljon ja pahoja valituksia; senvuoksi hän tahtoi omin silmin tutkia asioiden laitaa. Saadaksensa kyllin aikaa siihen tehtävään, hän läksi jo kevättalvella liikkeelle. Alkuaan oli ollut aikomus ajaa jään yli Merenkurkun poikki, missä Pohjanlahti on kaikkein kapein; vaan edeltä lähetetyt tiedustajat toivat sen sanoman, ettei sitä tietä voitu päästä. Kuninkaan täytyi siis kiertää koko Pohjanlahden ympäri, samaa tietä, jota hän jo lapsena kerran oli kulkenut isänsä seurassa, kun Kaarle kuningas v. 1601 palasi Suomesta. Hyvällä talvikelillä kävi matka noiden autioiksi sanottujen Pohjan perien kautta sangen mukavasti. Pohjanmaan maaherra Eerikki Hare piti saadun käskyn mukaan aina vereksiä kyytihevosia varalla, niin että kuningas, milloin niin halusi, saattoi kulkea 10 peninkulmaa päivässä ja saman verran yöllä lisäksi. Ja jos asiat vaativat viipymistä tai jos teki mieli levähtää, oli soveliaissa paikoissa yökortteri sekä runsaat vieraanvarat tarjona. Maaliskuun 7:nä p:nä tultiin Tornioon, jota ei kuitenkaan silloin vielä luettu Suomenmaahan; 9:nä oltiin Oulussa, 13:na Korsholmassa, 19:nä Hämeenlinnassa. Sieltä lähdettiin muutamien päivien perästä Turkuun, missä Kustaa Aadolf sitten viipyi koko viisi viikkoa, toukokuun alkuun asti.