Iloisia juttuja III

Produced by Tapio Riikonen
Kirj.
Kaapro Jääskeläinen
Vihtori Kosonen, Helsinki, 1908.
Reservimuistoja Pyhiinvaellus 19:llä vuosisadalla Liinaharja Hurskas vaimo Käynti Tuovilanlahden Korkeallakoskella Matkalla Viipuriin Vekseli Kaksi iltaa taivaassa Pahoille pojille ojennukseksi Rahat tai henki! Esa Huttusen talvisesonki Pyhäjärvi Raittiuskokouksessa Miksi Mari lähti meiltä
Suomen väljälahkeiset, valkoiset reservimiehen housut ennättivät jo sulkea syliinsä useamman kuin yhden parin kirjallisesti sivistyneitä ja kirjallisella kyvyllä varustettuja sääriä — taikka oikeastaan tämmöisellä sivistyksellä ja kyvyllä lahjoitettujen miesten sääriä. Suomalaisen yleisön luettavaksi on näet jo tätä ennen ilmestynyt niin hyvästi kirjoitettuja muistelmia minkä mistäkin reservikomppaniasta, ettei senlaatuinen kirjallisuus enää kaipaisi minulta mitään lisäystä.
Mutta kaikilla ihmisillä on omat heikkoutensa. Minä tahtoisin niin mielelläni kertoa sille pienelle Kaaprolle, joka joskus tulee sanomaan minua isoisäkseen, että minäkin olen ollut sotamiehenä, valmiina uhraamaan ensimäisen ja viimeisen veripisarani isänmaan ja valtaistuimen puolesta. Tahtoisin nähdä, kuinka tämän sankarisuvun kolmannella polvella silmät palaisivat, kun hänelle urhon äänellä lausuisin:
Jotakin ehkä tietäisin, olinhan siellä minäkin.
Vaan terveyteni on murtunut, ja toiveet kolmannesta Kaaprosta vielä niin kaukaiset, etten ole varma, ehdinkö sanoa tätä hänelle suullisesti, ennenkuin minut kutsutaan täältä pois, niihin sotajoukkoihin joissa ei ainoastaan housut ja voimistelupaidat, vaan myös virkatakit ja sinellitkin ovat hohtavan valkoiset.
Näyttää siis olevan parasta varmuuden vuoksi koettaa panna paperille ja siten pelastaa minun kanssani hautaan menemästä joitakin näkemiäni, kuulemiani ja kokemuksiani reservikasarmissa. Jos ne eivät ole omiansa virittämään sotaista henkeä tuossa kolmannen polven Kaaprossa, niin ei kaikki syy ole minussa, vaan osa on itse niissä oloissa.