Urhot: Historiallinen novelli "Ison vihan" ajoilta

Produced by Matti Järvinen and Distributed Proofreaders Europe.
Historiallinen novelli Ison vihan ajoilta
Kirjoitti Kario.
Ensimmäisen kerran julkaissut Hj. Hagelberg 1888.
Taisteluretkelle.
Ei sitä jaksa kärsiä pirukaan, mitä nuo julmurit nyt tekevät … pian tarvitsisi päästä taisteluretkelle. Kunpa jo tulisi miehiä, niin lähdettäisiin, vai miten sinun mielesi on, Taneli? lausui Juho, yksi tuon mainitun kirkkoherran pojista, veljelleen mainitun pappilan kamarissa.
Tiedäthän sen, veikkonen, mitä tuommoinen julmuus saattaa matkaan, vastasi Taneli, ja silläpä sinne riennetäänkin; mutta Antero ei kait uskalla lähteä mukaamme — ja vieläpä tuo onkin liian heikko koviin koetuksiin.
Niin onkin, jääköön hän kotiin… Mutta kas, jopa tuolla tulee joukko, ja Maunu-Matti astuu edellä aika vinnakkata, jatkoi Juho, katsottuaan kamarin akkunasta ulos.
Se on oikein … otetaan lisää miehiä mennessämme niin paljon, kuin saadaan, kunhan vain päästään tielle.
Niin tehdäänkin … vähänhän meitä vielä onkin, ei tule puoltakaan sataa miestä… Ja hiisikö täällä lieneekään miehissä, kun ei heitä saa enempää. Mutta ovathan kumminkin nämä miehet niitä urhoja, ettei heitä kesken hätä häilytä, vaikka niitä vähänkin on.
Luonto se on, joka miestä mittelee, lisäsi Taneli. Mutta mitäs arvelee Anna sinun menostasi, Juho?
Mitäpäs hän … ei hän sitä suuresti vastaan ole ja heittää kaikki Korkeimman haltuun. Ja sitäpaitsi ei tätä voi ristissä käsin kärsiä, kun maa voihkaa jalkaimme alla, ja heikompi kansa vapisee vihollisen kauhusta.