Tampereen kaupunki / Muisto Sen Satavuotis-Juhlastansa Lokakuun 1. päivänä 1879

Historiallisia ja tilastollisia tietoja
koottuina ja kirjoitettuina
Sen Satavuotis-Juhlan muistoksi
1 p. Lokakuuta 1879.
Tampereella,
Emil Hagelberg'in ja Kumpp. kirjapainossa,
1879.
Nämät lehdet on kirjoitettu, jotta muutamat vanhempien aikojen muistot
unohduksesta säilyisivät ja jotta samassa moniaat nykyisen ajan tiedot,
joita ei ole jokaisen helppo hankkia, saatettaisiin huomioon. Koska ei
valmistavia kirjoituksia ole löytynyt, ja aineksia on täytynyt kerätä
monilta eri haaroilta kahden viikon lyhyellä ajalla, jota tähän on
voitu käyttää, on useita kohtia ainoasti vaillinaisesti käynyt esittää,
taikka on täytynyt toisia kokonaan jättää mainitsematta, eikä sentähden
ole voitu kielestäkään tarpeellista huolta pitää; joista syistä siis
tätä vihkosta sekä sisällön, että järestämisen ja kielen puolesta ei
sovi arvostella muuna kuin mitä sen nimi osoittaa: muutamia Tampereen
historiaa ja tilastoa koskevia tietoja. Tämän pienen vihon tulee
synnystään etupäässä kiittää Tohtori August Reinholm'ia, sekä lisäksi
Insinööri Isak Inberg'iä, joka kaupungin ja sen ympäristön kartan on
piirustanut, ja Arkitehti Calonius'ta, jonka tekemä Kyttälän
asemakartta on.

Suomen vanhimpain kaupunkien ijästä ei kukaan tarkoin tiedä. Tampere ei
ole nuoren nuori; onpa kymmenkunta nuorempaa, mutta suurempi osa
neljästäkymmenestä on sitä vanhempia. Päästyänsä Lokakuun 1:nä päivänä
1879 sata vuoden vanhaksi, Tampereen kaupunki, Satakunnan kukka,
iloitsee siitä, että se kunnialla on lapsuudestansa kasvanut täyteen
miesmittaan. Jakson jaksettua, se tuntee velvollisuutenansa ilmoittaa,
miten ja millä se vähittäin on karttunut. Tampereen kaupungin etuisuus
tulee erinomaisesti sen hyvästä asemasta. Se on etuisasti sijoitettu
molemmin puolin Tammer-koskea, jonka kautta iso Näsijärvi laskee
Pyhäjärveen. Tähän länsi-Suomen vesistön sydämeen Näsijärven vesisuoni
tuo vedet Pohjanmaan rajoilta pari kymmenen penikulman päästä;
Pyhäjärveen taas, jonka ympäri Pirkkalan pitäjä on, yhtyvät lisäksi
kaikki vesisuonet kaakkosesta päin Hämeenlinnan takaa, ja Kokemäen
valtajoki purkaa kaikki nämät vedet valtamereen, osottain kaupan ja
kristillisen sivistyksen kulkutien meren rannalta sisämaahan.
Päästyänsä itse muinaisten Pirkkalaisten suuren kaupan sekä kristeyden
onnen perilliseksi, Tampere jo on jalosti sivistyksen kannattanut koko
Hämeesen. Pohjanmaan rajoilta saakka tätä vesistöä myöten mereen asti
maakunta Tampereen ympärillä kutsutaan Satakunnaksi. Jos maakansalta
kysyt Satakunnan ja Hämeen erotusta, saat vastauksen: yhtä Hämeen
maata tämä lienee, ja niinpä se alusta onkin. Satakunta on muista
syistä tullut lisänimeksi. Niiden raja on mielenmääräinen. Häme on
oikein sanottu sisältävän Yli-Satakunnan, mutta kylläpä se ulottui
Kokemäen joensuun asti. Koko tämä Hämeen Satakunta sitten tehtiin
Kokemäen linnanlääniksi, jota yhdistettiin Turun läänin kanssa, jättäin
Satakunnan nimen perinnöksi ainoastaan läänin kihlakunnille. Satakunta
myöskin valtanimeksi päästyä, koetti itäistäkin Hämeenpuolta anastaa,
sillä jo Hämeen rajoitus-vuonna 1415 mainitaan Satakunnan nimi
ulottuvan Savon-, taikka Lappeen-, taikka kumpaisenki rajaan astikka.
Nimeä Satakunta (Sattegund) voisi, samoten kuin monta paikkakuntain
nimeä on lappalaista syntyä, kenties lapin kielestä johtaa, ellei se
paremmin ole johdettava jostakusta sata-luvusta Pirkkalaisten kesken.
Entäs Tampereen nimi? Ellei se Lapin kielestä syntynyt, voisi sen
johtaa Tamperpäivistä (Tamberdagar), jotka paavinaikana yleisesti
vietettiin. Ne olivat: 1:n paastosunnuntain toinen päivä, keskiviikot
heluntain-, syys-ristimessun- ja kolmannen adventtisunnuntain perästä,
ja heluntai-viikossa oli tamperlauvantai. Niitä oli siis yksi kuhunki
vuoden aikaan, ja niiden vietto vastasi joksikin Satakunnan runtuihin.
Kun muinoin kirkkopyhiä sovitettiin markkinoihin, olisi todennäköistä
että Tampereen nimi olisi tamperpäivistä; mutta Tampereen
markkinapäivät eivät näytä hyvin vastaavan runtupäiviin. Pyhäristin
pitäjässä löytyy Taaperniemi, Paimiossa töllit Tampere ja Timperi.

Karl Otto Johan Blåfield
О книге

Язык

Финский

Год издания

1879

Reload 🗙