Murroksessa

E-text prepared by Jari Koivisto
Runoja
Kirj.
Tampereella 1906, M. V. Vuolukan kustannuksella.
Tampereen Työväen Osuuskirjapaino, r.l.
Iloitse sydän! Uudestisyntymisessä. Vitka vauhti — Työhön! Ennustuksia. Keväässä. Kevättulvissa. Luonnonlaki. Murros. Lakkolaisille. Yhä kidu ja kärsi. Yksi on totuus. Me kuljemme — Kuolonlasten laulu. Kaleeriorjat soutavat. Valitusvirsi. Ollako vai eikö olla . Unta ja totta. Auliutta. Olkaa valveill' — Yö on — Jauhakaa orjat! Nyt toverit! Umpimähkään. Kummemmasta kummempaan. Autio torppa. Korven kansalle. Lyökää kättä, korven siskot! Valveille! Idän nainen. Oikeuden haudalla. Sota soi. Tulevan edellä. Sankareille. Olojen pakosta. Joko — taikka. He nauravat. Nöyrry . Langennut . Herahti kyynel. Miksikä? Sääli teitä. Pilli soimaan. Tuhka tanssii. Miks ihmetellään —?
Iloitse sydän!
Iloitse sydän. Suuri ihmissuku jo uuden ajan aattehesta juopuu ja orjalaumain legiona-luku kahlitsijoita karttaa, heistä luopuu
ja oman voiman, oman uskon herran he korottavat jumalaksi julki ja kiroavat sen, mi heiltä kerran tien hyvinvoinnin paratiisiin sulki.
Nyt taivon kantta taotaan, ja työssä on helvetistä nousseet synkät aaveet, nuo, joiden voimat varttui vaivan yössä, ja joiden syömiin suru siitti haaveet.
Eik' yksin haaveit', ei, vaan tuiki suuret ja kultakalliit ajatukset elon, joiss' itää ihmisonnen alkujuuret ja joista kysyjä saa kaiken selon.
Ja siksi sydän iloitse ja usko, ett' epäilykses tuskat lohdun saavat ja yösi ylle kohoo kaunis rusko ja arvettuvat ammottavat haavat!