Yksin elämässä: Novelleja
Novelleja
Kirj.
Helsingissä,
Kustannusosakeyhtiö Otava,
1908.
Väsyneitä. Vanhapoika. Hiiri. Naapurien kesken. Oikeudessa. Erään huvila-asukkaan huomioita. Erään vainajan kirjeistä. Yksin elämässä.
Der Tod, das ist die kühle Nacht, Das Leben ist der schwüle Tag. Es dunkelt schon, mich schläfert, Der Tag hat mich müd gemacht.
Heine.
Herra Launola istui yksin arkkitehtitoimistossaan ja kumartui sitä
lähemmäs piirustuksiaan kuta sankempana syksymyöhäisen iltapäivän
hämärä tunkeusi isoruutuisista ikkunoista sisään. Vaikka hänen edessään
laajan työpöydän nurkalla oli viheriäkupuinen sähkölamppu, ei hän
näyttänyt joutavan hellittämään kynää kädestään niin kauaksi että olisi
sen palamaan vääntänyt, vaan työskenteli hermostuneella kiiruulla
edelleen.
Mutta kun hän yhä alemmas kumartuneena tähysti papereihinsa, kihosi
hänen ylenmäärin ärtyneisiin silmiinsä vettä, jolloin viivat hänen
edessään taittuivat ja kaikki meni sekaisin. Silloin heitti hän kynän
kädestään ja ojentui suoraksi. Mutta vain pari sekuntia oli hän tuossa
asennossa. Kohoten puoleksi tuolilta veti hän ikkunaverhon alas,
napsautti sähkölampun palamaan ja tarttui uudelleen piirustimeen.
Huoneeseen syntyneessä vihertävässä valossa näyttivät hänen
hienopiirteiset ja parrattomat kasvonsa luonnottoman kalpeilta.
Suuret ja kosteat silmät olivat kuin ulospullistuneet ja suun
sekä silmäkulmien seutuvilla liikkui lakkaamatta hermoväreitä.
Tavaton hermostuneisuus näkyi myöskin siitä kärsimättömästä tavasta
millä hän liikutti kynää tai vaihtoi pöydällä hujanhajan olevia
piirustusvehkeitä. Kaikki hänen kasvoissaan ja käytöksessään todisti
intensiivistä nautintoelämää. Aina tavantakaa pysähtyi hän, laski
päänsä vasemman käden varaan ja lepäsi siten liikkumatta ja hervotonna.
Mutta yhtäkkiä hän havahtui äkkinäisen liikkeen tehden ja ryhtyi
työtään jatkamaan, muistuttaen siten noilla pysähdyksillä ja niitä
seuraavilla havahtumisilla lopen väsynyttä hevosta, joka vastamäkeen
kuormaa vetäessään uupuneena seisahtuu kohta taas ajajan huudosta
liikkeelle säikähtyäkseen.