Runoja

E-text prepared by Tapio Riikonen
Kirj.
Helsingissä, Vihtori Kosonen, 1908.
Vihtori Kososen kirjapaino.
Linna.
Kohtalon käsky. Pilvien rusko — Usko. Raskas pisare. Tuska. Jähmetys. Pelko. Valkeat vallat. Pilvi. Ohi kuva kumma hiipi — Korkealla taivahalla — Voimakkaammalleni. Taivas niinkuin Luojan lempi — Tuntemattomalle. Tahto. Uhri.
Ruusut. Tulit tuska. Tahtovat mun kasvatella — Valkea yö. Lintu puussa — Kukka, joka hallahan rakastuu — Valkeana valhetöissä — Barcarola. Kivikova armas — Tyhjässä tyhjyyden kammoin — Lähtö. Sydämeni. Poloinen rinta — Resitatiivi. Halla. Kuoleman saari. Mato. Mulla ennen ilot rinnan — Elegia. Sydämessä hiljaa, varmaan —
Yölintu. Tuutilaulu. Kuutamo-meri. Auringon ruusu. Lähteensilmä. Muulinviejä. Kesän merkki. Nuorallatanssija. Neuvo. Painajainen. Tonttu. Révérence. Ystävälle. Surusi on mennyt hukkaan — Magdalena. Megairan laulu. Surmattujen laulu. Nainen. Aamun armahan laps — Syksy. Kuolon kukka. Merituuli. Talvi. Kalliokirkko. Kaksi kuvaa.
Hopeinen tähti. Kaipaus. Kuljit ennen — Jo nyt minä ritarin silmät näin — Miksi, oi armas — Vieras. Tumma tuttu. Hän oli kuin — Aave. Mistä löydän ma sun — Hän on — Halavan alla. Tule, tule — Käy lempimään! Harmaa, kalsa katunainen — Keskellä saloa — Kukkia vaan.
Kumminlahjat. Mater dolorosa. Etsijä. Vanhus. Erakko. Tietäjä. Kokonpolttaja. Hovinarrin ilta-aaria. Absintisti. Kaupunki allani — Äiti ja poika. Vikapää.
On jäinen kenttä, jäässä kiertorauma, ja kivilinna keskeen lyöty sen, kuin vihanheitto jättein muinaisten, kirojen kirkko, harmaa, sammal-sauma.
Vaan tuon jos sisään käyt, sun kohtaa lauma heleä huomensilmä-lapsien, sulossa suven niittu hopeinen, kultainen kunnahalla vilja-auma.