Metsän satuja ja muita runoja

Kirj.
Lauri Pohjanpää
Porvoossa, Werner Söderström Osakeyhtiö, 1924.
Vaimolleni
Muurahaisen neuvo Peni ja harakat Kurki ja joutsen Harakanpesä Pohjatuuli Käräjillä Viisi jyvää Yksimielisyys on voimaa Lahorastas ja räkättirastas Hautajaiset Kiurun tupa Peltosirkku Heinä Syksy Marjatan käki Palokärki
Sadepilvet riippuvat ylitse maan Sa sano, haapa, miksi väriset Ensin kultaa unten, taruin Veli kuolema Kun kerran hetkeni mun tullut on Suvi-yönä Saladdin Mont Blanc'illa Pisaran laulu Merenkävijä Heinäkuussa Rantapetäjä Ille faciet Joulukellot
Neljäs tietäjä Jouluvirsi Tähdet Vanha tapuli Pyhä Pietari ja soittoniekka Kultainen lanka
Oli tullut aurinko, tullut kesä, piti sirkkojen laittaa pesä.
Oli maistraatit käyty ja saatu luvat ja pitkin ja poikin tuvat
paperill' oli valmiina kattohon hamaan. Mitäs muuta kuin rakentamaan!
Isä sirkka sylkäisi kouraan: »Tuosta läks hirsi jo, — emo, ala juosta!»
Ja niin sitä vietihin heinänkortta, oman kartanon ensi ortta.