Laelius eli Ystävyydestä

Produced by Tapio Riikonen
LAELIUS eli YSTÄVYYDESTÄ
Kirj.
M. Tullius Cicero
Jyväskylässä, K. J. Gummerus, 1903.
Huomautus lukijalle.
Ae, alkujansa muodostunut ai:stä, on kaksoisääntiö, joka tavallisesti luetaan niinkuin pitkä e-ääni — siis Laelius niinkuin Leelius — tai, esim. Saksalaisten tavoin, niinkuin ä, — siis Laelius = Lälius. — C luetaan aina niinkuin k, esim. Cajus = Kajus, Scipio = Skipio, Sulpicius = Sulpikius. — Ch on hengähdyksellä luettava k-ääni. — Ph luetaan melkein, kuin F, esim. Philosophia = Filosofia, niinkuin sana tässä kirjassa, muodon sievyyden vuoksi, onkin kirjoitettu. — Qv luetaan, kuin Kv, esim. Qvintus = Kvintus, Tarqvinius = Tarkvinius. — Rh. luetaan, kuin R hengähdyksellä. — Sch = S + k:n hengähdysääni, esim. Aischylos = Ais-chylos.
Johdanto.
Marcus Tullius Cicero , kuuluisa Romalainen puhuja, kirjailija ja harras tieteiden viljelijä, syntyi v. 106 e.Kr.s. isänsä maatilalla Arpinum'in kaupungin lähellä. Jo poikana sai hän hyvän kasvatuksen ymmärtäväisen isänsä toimesta. Edelleen kehitti hän Romassa rikkaita luonnonlahjojansa monipuolisesti, esim. puhuja- sekä runoustaidossa, oikeus- ja valtio-opissa, etevien opettajien johdolla, joista hän tässä kirjassa mainitsee nimenomaan auguri Qvintus Mucius, ja samannimisen pontifex maximus, Scaevolan. Vert. I l. Tieteellisiä tutkimuksiaan jatkaessansa, sekä kotimaassaan että Graekassa, Vähässä Asiassa, Rhodos-saarella y.m., oli hänellä opastajina filosofiassa Epikurealainen Phaidros, platonilainen Philo Larissasta ja Stoalainen Posidonios, puhujataidossa esim. Dionysios Magnes, Aischylos Knidios ja Rhodolaineu Apollonios Molo, sekä ajatusjohdon-opissa, dialektikassa, Stoalainen Diodotos. Sen ohessa piti hän yhä innokkaasti saneluharjoituksiansa latinaksi ja graekaksi. — Noin saavutettuja laveita tietojansa ja eteviä lahjojansa käytti hän suurella menestyksellä käytännöllisenä kunnon Romalaisena aikakautensa ja vielä jälkimaailmankin hyväksi, vaikuttaessaan puhujana, qvaestori-, aedili-, praetori- ja consuli-viroissa, samoin erinomaisen tuotteliaana kirjailijana. Hän on kirjoittanut m.m. suuren joukon eri tarkoituksia varten pitämiänsä puheita, puhujataitoa, valtio- ja jumaluus-oppia käsitteleviä, ja filosofisia teoksia; joista kaikista suurin ja paras osa, samoinkuin hänen runsas kirjekokoelmansakin, on sivistyneellä ihmiskunnalla vielä säilyneenä.