Savu-uhri: Kolminäytöksinen huvinäytelmä

Produced by Tapio Riikonen
Kolminäytöksinen huvinäytelmä
Kirj.
WSOY, Porvoo, 1915.
ISAKSSON, kisälli, pelimanni. RIIKKA, mökkiläinen, vehnäkauppias. VILLE VEHVILÄINEN, mökinmies. SERUKKA, Villen akka. AAPPO, heidän poikansa, kyyppari. HILDA MUSTIKKAMAA, Aapon morsian. ANNA, piika. JAHVETTI, Mäen isäntä. JEREMIAS, hänen poikansa. KATTAISKA, leskivaimo, talollinen. KALLE, Vehviläisen poika.
Nurminen pihamaa, jonka vasemmalla puolen on mökki. Mökin nurkkaan on kiinnitetty lautakyltti, johon on maalattu rinkelin ja kahvipannun kuva ja kirjaimilla sanat: KAHVILA JA PAKARI. Rakennuksen keskiosassa on ovi portaineen, vasemmalla lautaeteinen, oikealla tuvan ikkuna. Ikkunan alla on penkki. Taampana on lehtipuita ja ranta. Pihalla kaivo. Oikealla taustalla ovat aitat. Oikealla etualalla kukkivia pihlajoita, niiden alla pöytä ja pari penkkiä.
On aurinkoinen aamupäivä. Tupa lämpiää. Taampaa kuuluu viulunsoittoa ja tieltä aitan takaa tulee pihamaalle Isaksson reppu selässä laulaen:
Minä vaivainen mato ja matkamies Mont' vaarallist' vaellan retkee Isänmaat' etsiessän täsä ties Ja odotan ehtoon hetkee. Ei levollist', surutoint' majaa mull' täällä; Sinn' riennän, kiiruhdan kaikell' väellä, Kus' lepo ja rauha mun kätkee.
Riikka ilmestyy portaille tuvasta, hänellä on silmälasit nenällä ja kirje kädessä.
RIIKKA: Voipa kuitenkin. (Pistää kirjeen taskuunsa, ottaa silmälasit pois ja ojentaa kätensä.) Minä kuuntelen ja kuuntelen, että joko tässä uneksin, enhän uneksi, Isaksson itsehän se on kuin onkin. Tulipas näille main juhannukseksi taas.
ISAKSSON: Ihminenhän sitä olen minäkin ja sydänhän se on rinnassa minullakin.
RIIKKA: Ja työtä on vain maakunnissa ollut?