Kappale kahden matkaa

Produced by Helvi Ollikainen and Tapio Riikonen
Kirj.
Marja Salmela
WSOY, Porvoo, 1916.
Äidilleni
Tiedätkö ystäväni, oletko kokenut miltä tuntuu, kun vanha koti puretaan? Oletko nähnyt ja ollut muassa, kun kaikki kätköistään esiin vedetään? Oletko kuullut, kun satavuotiset kirjavanhukset hyllyillään haastelevat, oletko nähnyt vanhan kapineen, osaksi särkyneen, ummesta äkkiä esiin sukeltavan muassaan tuhannet muistot?
Jos olet kokenut, silloin tiedät — muuten et.
Mutta vanhan kodin kätköistä voit sinä arvaamattasi löytää sellaistakin, jolla ei ole entisyyden leimaa, joka päinvastoin on kuin kappale elämää, jota itse elät, kappale nykyisyyttä menneisyyden ja sen muistojen joukkoon kätkettynä.
Näin kävi minun.
Olin vanhaa kotia purkamassa. Vanhat kalut ja kapineet kertoivat minulle tarinoitaan. Pala palalta elin uudelleen, mitä toiset vuosikymmenien kuluessa tämän kodin suojissa olivat kokeneet. Iloista iloitsin, murheet murhetta toivat.
Silloin tempasi minut äkkiä menneisyydestä ullakolla sijaitsevan romusäiliön nurkkaan kätketty paperikäärö.
Mistä se sinne oli joutunut? Kuka sen näin huolellisesti oli kätkenyt?