Syvistä hetteistä

Kirj.
Marja Salmela
Porvoossa,
Werner Söderström Oy,
1922.
Palkka Lopputili Syvistä hetteistä Velkaantunut Näyttämön takaa Kerran konsertissa Tienristeyksessä Ystävyys Kuolinisku
Leena Lehtosen piti muuttaa professori Kilven luota.
Uutinen levisi salaman nopeudella keittiöstä keittiöön suuressa
kivimuurissa, missä professorilaiset asuivat ja kaikkialla se herätti
hämmästystä. Tuttavat ja ystävät ihmettelivät sitä kilvan, levisipä
ihmettely vielä laajaan piiriin, joka oikeastaan oli Leenalle
tuntematon, mutta jossa tiedettiin hänen palvelleen paikassaan
kahdeksantoista vuotta.
Eniten ihmeissään oli sittenkin Leena itse. Hän ei ensinkään jaksanut
käsittää, että se oli totta, ei edes, vaikka par'aikaa kuivatessaan
päivällisastioita kerta toisensa jälkeen huomautti itselleen, että hän
teki tätä viimeistä kertaa.
Kun hän oli kuivannut juomalasit ja järjestänyt ne tarjoiluhuoneen
kaappiin, painoi hän kaapin oven päättävästi kiinni. Satojatuhansia
kertoja oli hän kai avannut tämän oven ja sen taas lukkoon painanut,
mutta nyt se tapahtui viimeistä kertaa.
Sitten hän järjesti veitset ja haarukat laatikkoon, taaskin toistaen:
viimeistä kertaa . Mutta uskomattomalta se sittenkin tuntui.
Kun kaikki oli kunnossa ja pyyhkeet riippuivat kukin kohdallaan
nauloissa, joiden yläpuolelle oli merkitty pyyhkeen tarkoitus: hopeaa,
lasia, porsliinia ja veitsiä varten, painui Leena läheiselle tuolille
väsyneenä kuin ylenmääräisestä rasituksesta.
Ei hän usein ollut toimettomana istunut, mutta nyt hän sen teki. Ei hän
myöskään ollut päätään vaivannut elämän monimutkaisilla ongelmilla,
mutta nyt oli eräs näistä asettunut aivan hänen tielleen, tunkeutunut
niin lähelle, että hänen oli mahdoton sitä väistää. Siksi saivat hänen
ahkerat kätensä hetken levätä, ja sentähden kuvastui raskasmielinen,
mietiskelevä ilme hänen harmaansinisissä silmissään.
Oliko se todella mahdollista? Oliko se paikka, joka toista
vuosikymmentä oli ollut hänen kotinaan, nyt jätettävä? Kadottaisiko hän
kaikki oikeutensa täällä ja annettaisiinko ne vieraalle, joka sitten
siistisi, järjestäisi ja huolehtisi kaikesta yhtä kotiutuneena, kuin
Leena ennen?