Prinssi ja kerjäläispoika

Produced by Juha Kiuru
Kirj.
Mark Twain
Suom. Tyko Hagman
Otava, Helsinki, 1908.
1. Prinssin ja kerjäläispojan synty. 2. Tomin lapsuuden elämä. 3. Tomin yhtymys prinssin kanssa. 4. Prinssin vastukset alkavat. 5. Tom korkeudessaan. 6. Tom saa opetusta. 7. Tomin ensimmäiset kuninkaalliset päivälliset. 8. Kysymys sinettimestä. 9. Juhlakulku joella. 10. Prinssin vastaukset. 11. Guildhall'issa. 12. Prinssi ja hänen pelastajansa. 13. Prinssin katoaminen. 14. Le roi est mort — vive le roi. 15. Tom kuninkaana. 16. Juhlapäivälliset. 17. Kuningas Hupsu ensimmäinen. 18. Prinssi maankiertäjäin parissa. 19. Prinssi talonpojissa. 20. Prinssi ja erakko. 21. Hendon pelastajana. 22. Petoksen uhri. 23. Prinssi vankina. 24. Pako. 25. Hendon Hall. 26. Ei tunnusteta. 27. Vankeudessa. 28. Uhraus. 29. Londoniin. 30. Tom'in edistyminen. 31. Uskollisuuden juhlakulku. 32. Kruunauspäivä. 33. Edvard kuninkaana. Loppunäytös. Kaikkien palkka maksetaan. Viiteselitykset.
Prinssin ja kerjäläispojan synty.
Vanhassa Londonin kaupungissa syntyi eräänä päivänä kuudennentoista vuosisadan toisessa neljänneksessä poika köyhälle perheelle, jonka nimi oli Canty ja joka ei ensinkään kaivannut häntä. Samana päivänä syntyi toinen englantilainen lapsi rikkaalle perheelle, jonka nimi oli Tudor ja joka suuresti kaipasi häntä. Kerrassaan koko Englanti kaipasi häntä. Englanti oli niin ikävöinnyt tuota lasta, toivonut häntä tähän maailmaan ja rukoillut Jumalaa hänen puolestaan, että nyt kun hän todellakin oli tullut, kansa kävi miltei hulluksi ilosta. Pintapuolisetkin tuttavat syleilivät ja suutelivat toinen toistaan ja itkivät. Jokainen otti itselleen vapaapäivän, ja ylhäiset ja alhaiset, rikkaat ja köyhät juhlivat ja tanssivat ja lauloivat ja tunsivat itsensä sangen pehmeiksi; ja ne jatkoivat iloaan monta päivää pääksytysten ja yötä yhytysten. Päivällä oli London mahtava nähdä; iloliput liehuivat jokaiselta ulkoparvelta ja katolta, ja loistavat laumat prameilivat pitkin katuja. Yöllä taasen oli yhtä juhlallista, suuret ilotulitukset räiskyivät joka kadunkulmassa, ja joukko joukon perästä juomaveljiä levitti naurua ja iloa ympärilleen. Ei puhuttu koko Englannissa muusta kuin uudesta tulokkaasta, Edward Tudor'ista, Wales'in prinssistä, joka makasi verhottuna silkkiin ja satiiniin, tietämättä tämän taivaallista kaikesta tästä pauhinasta ja siitä, että korkeasukuiset lordit ja ladiesit parveilivat hänen ympärillään ja valvoivat häntä — eikä hän kiittänytkään heitä! Multa sitä vastoin ei siellä puhuttu mitään toisesta käpysestä, Tom Cantysta, joka makasi verhottuna viheliäisiin ryysyihinsä, paitse ehkä siinä kerjäläisperheessä, jota hän oli tullut häiritsemään läsnäolollaan.