Taivasko vai helvetti y.m. humoreskeja

E-text prepared by Timo Ervasti and Tapio Riikonen
y. m. humoreskeja
Kirj.
Suomensi Toimi Juuti
Romelius'en Kirjakaupan kustantama Porissa, 1907.
Lounas-Osuuskunta i.l. kirjapainossa Porissa 1907.
Kuolonsinetti. Taivasko vai helvetti? Kullankaivaja kertoo. Kivettynyt mies. Mitä on olla sanomalehtimiehenä Tennesseessä. Ihmissyöjä. Vilustumista vastaan. Siivoojattaret. Parturit.
Se tapahtui Oliver Cromwellin aikana. Eversti Mayfair oli nuorin arvoisistaan upseereista tasavallan armeijassa, sillä hän oli ainoastaan 30-vuotias. Mutta niin nuori kuin olikin, oli hän vanha taisteluissa ahavoittunut ja tummentunut sotilas, sillä hän oli alkanut sotilaselämänsä seitsemäntoista vuoden vanhana; oli taistellut monissa tappeluissa ja niin askel askeleelta sotilaallisen urhoollisuutensa vuoksi voittanut korkean virka-asemansa ja saanut osakseen ihmisten arvonannon. Mutta nyt oli hän hyvin alakuloinen; muuan varjo oli pimentänyt hänen valoisan uransa.
Oli talvi-ilta, ulkona myrskysi ja oli pimeä, sisällä vallitsi alakuloinen äänettömyys, sillä eversti ja hänen nuori vaimonsa olivat keskustelleet surustaan, lukeneet iltalukunsa ja rukoilleet iltarukouksensa, eikä ollut enää mitään muuta tekemistä kuin istua käsikkäin ja tuijottaa leimuavaan tuleen ja ajatella ja — odottaa. Heidän ei tarvitsisi odottaa kauan, sen he tiesivät, ja vaimoa pöyristytti se ajatus.
Heillä oli pikku tyttö — Abby, seitsenvuotias, heidän epäjumalansa. Hän tulisi pian hakemaan hyväyö-suuteloaan, ja eversti sanoi:
— Kuivaa kyyneleesi ja näyttäkäämme iloisilta hänen tähtensä. Meidän täytyy silmänräpäykseksi unohtaa se mitä tulee tapahtumaan.
— Kyllä, sen kyllä teen. Suljen kyyneleet sydämeeni, joka on pakahtumaisillaan.