Boresko kaunotar y.m. kertomuksia
K. J. Gummerus Oy,
Jyväskylä,
1915.
Boresko kaunotar. Miranda. (Mauri Jokai) Äitipuoli. (Don Antonio de Trueba) Paossa. (Mauri Jokai)
Venäläisen upseerin kertomus turkkilaissodasta.
Meidän leiripaikkamme oli Balkan-vuorten rinteellä muutamia virstoja
Shipka-solan päälinnoituksesta. Toimenamme oli helpottaa itse solassa
majailevien osastojen vaivaloista vartioimista joko astumalla
vuorotellen heidän sijaansa tahi vaaran uhatessa rientämällä heille
avuksi. Suleiman Pashan raivoisat hyökkäykset, joissa enin osa hänen
kelpo sotajoukkoansa tuli tuhotuksi, olivat tosin torjutut, ja
sentähden tiesimme myös ettei meillä aivan kohta ollut odotettavissa
mitään suurempia hyökkäyksiä, varsinkaan ei kovimman pakkasen aikana;
kuitenkin täytyi meidän yhä edelleenkin aina olla varuillamme ja
valppaina. Tapaukset Plevnan luona tekivät siellä seisovien joukkojen
vahvistamisen välttämättömäksi, ja vaikka meidän asemamme Shipkan
solassa oli sangen tukala ja vaarallinen, täytyi meidän kumminkin
lähettää rykmenteistä muutamia sinne avuksi, mutta tämän täytyi
tapahtua niin salaisesti kuin mahdollista, ettei vihollinen meidän
heikkouttamme huomaisi ja sen johdosta alkaisi uusia ryntäyksiä. Siitä
syystä oli myös ylipäällikkömme kenraali R., jonka adjutanttina minä
satuin olemaan, täällä synkässä erämaassa, etujoukkojensa luona, itse
joukkojen liikkeitä määräämässä ja johtamassa.
Hyvää huomenta, hyvää huomenta, herra adjutantti! Onnittelen,
onnittelen sydämestäni!
Näin sanoen astui eräänä päivänä ystävämme Hershko, meidän kaikkien
yleinen toimitsija ja hankkija, siihen luolaan, joka minulla oli
samalla makuuhuoneena, vierashuoneena ja ruokahuoneena, ja joka
lyhyesti sanoen oli yhdeksän kuutiometrin suuruinen, vuoren syrjään
kaivettu kolo, josta meidän majoittajamme oli täytynyt ajaa pois eräs
bulgarialainen perhe hankkiakseen minulle jonkinlaista suojaa sadoista
vuorenrotkoista ja halkeamista syöksyviä lumiryöppyjä vastaan.
Jonkinlaista, sanoin minä, sillä täydellisessä suojassa en minä
täälläkään ollut, koska aukkoa, jossa oven olisi pitänyt olla, verhosi
ainoastaan siihen ripustettu peite. Samanlaisessa, oman asuntoni kanssa
yhteydessä olevassa huoneessa olivat palvelijani ja molemmat hevoseni
saaneet suojaa, ja nämä viimeksi mainitut lämmittivät asuntoni
tallihöyryillään, jotka tosin eivät olleet kovin hyvänhajuisia.