Onnen kultapoika: Romaani. 2/2

E-text prepared by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
Romaani
Kirj.
Suomentanut Hulda Sykäri
Kustannusosakeyhtiö Kirja, Helsinki, 1919.
I. Uusi maailma II. Uusi maailma, jatkoa III. Suloinen koti IV. Sukukorut V. Uusi vieras VI. Puunleikkaaja VII. Synkkämielisyys VIII. Terese IX. Taittunut sapeli X. Ensimmäinen tappio XI. Jää XII. Aave XIII. Mitä kuu puhuu? — Mitä puhuu jää? XIV. Ken tulee XV. Ruumis XVI. Sohvi-rouva XVII. Dodin kirje XVIII. Sinä taitamaton XIX. Atalia XX. Viimeinen tikarinpisto XXI. Maria-Nostran syntinen vaimo XXII. Ei kukaan
Ensimmäinen luku.
Tyttö syleili yhä Mikaelia, vaikka se henkilö jo olikin poistunut, jota vastaan hän kenties oli luullut olevansa pakotettu suojelemaan ystäväänsä omalla ruumiillaan.
Mikä oli saattanut Noëmin heittäytymään Mikaelin rintaa vasten ja äänekkäästi ilmaisemaan rakastavansa häntä?
Tahtoiko tyttö ijäksi karkoittaa miehen, jonka läsnäolo oli hänelle vastenmielinen? Tahtoiko hän siten tehdä hänelle mahdottomaksi toistaa kosintaansa?
Eikö erämaassa kasvaneella lapsella ollut mitään käsitystä soveliaisuudesta, joka käskee kätkemään sellaiset tunteet neitseelliseen poveen? Eikö hän tuntenut niitä lakeja ja säädöksiä, joilla valtio ja kirkko ankarasti määrää miehen ja naisen väliset suhteet?
Sekoittiko hän sydämessään rakkauden tunteen kiitollisuuden tunteeseen, jota hänen täytyi tuntea sitä miestä kohtaan, joka oli vapauttanut hänet sekä äidin niistä huolista, jotka heitä alati kalvoivat, ja joka oli valmistanut heille tämän pienen paratiisin ikuiseksi elinsijaksi ja luultavasti oli saanut nähdä paljon vaivaa sen takia ja samalla usein ajatellut heitä?