Kuvia Raja-Karjalasta
Kirj.
O. A. Forsström
Helsingissä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa, 1894.
Ensimmäinen luku. Laatokan rantamailla. Toinen luku. Salomailla. Kolmas luku. Runo- ja taikamailla. Neljäs luku. Karjalan aatelia. Wiides luku. Kovan onnen Karjala. Kuudes luku. Tapoja ja luonteita.
Ensimmäinen Luku.
Laatokan Rantamailla.
Kohti pohjaista kulemme, Kohti kuohuja kovia, Lakkipäitä lainehia, Sampoa tapoamahan, Kirjokantta katsomahan Pohjolan kivimäestä, Waaran vaskisen sisästä.
Kalevala XXXIX.
Laatokan pohjoisten rantamaiden yleinen luonne. Korkeat vuoret. Wenäjän puoleisen Laatokan rantamaat. Laatokan syvyys. Weden korkeus, Laatokan myrskyt. Sumu. Kangastukset. Korkeat ranta vuoret eli riutat. Haukkariutta. Syvät lahdet. Kirjavalahti. Ilmasto. Weden lämpömäärä. Jäälautat ja komppeikot . Meriliike Laatokalla. Wienti- ja tuontitavarat, Laatokan saimat . Ilmansuuntien nimet, Rehevä kasvisto, Harvinaisia kasveja ja puun lajeja. Laatokan kalarikkaus. Kalastusta ja kalastajaelämää. Sampi ja miekkakala. Norppa ja norpanpyynti. Laatokan pohjoisten rantamaiden mineraali-rikkaus. Ruskealan marmorilouhos. Sordavaliitti. Kitilän granaatit. Helmempyyntiä Impilahdella. Wärtsilän rautaruukki. Pitkänrannan vaskikaivokset. Käynti valtiorajamme toisella puolella. Anuksen linnu. Sortavalan kaupunki ja Kymölän seminaari.
Laatokan pohjoiset rantamaat ovat epäilemättä maamme kauniimpia seutuja. Näyttää siltä, ikäänkuin täällä Suomen sisämaan ja merenrannikon luonto olisivat yhtyneet viimeiseen ponnistukseen, muodostaakseen oikein jyrkkää vastakohtaa tuolle itäeurooppalaiselle tasangolle , joka yksitoikkoisena, järvettömänä, vuorettomana alkaa valtiorajaimne itäpuolella. Merta edustavat näissä maisemissa Laatokan aukeat ulapat ja mereksi sanookin karjalainen tätä Euroopan suurinta järveä.
Omituista näille pohjoisen Laatokan rantamaille ovat korkeat vuoret. Mutta turhaan saapi noita vuoria Suomen kartasta hakea. Siinä ovat Laatokan rantaseudut ylt'yleiseen kuvatut tasankomaiksi. Ei edes vahingossa ole pienintäkään tummanmustukaista karttaan hairahtunut. Luulisi ihan olevansa Pohjanmaan lakeuksilla. Ja kuitenkaan ei liene koko maassamme Kuusamoa etelämpänä moista vuoriseutua. Sitä kestää Kurkijoelta Impilahteen asti ja se ulottuu melkoisen kauaksi ylämaahan.