Elias Lönnrot

E-text prepared by Jari Koivisto
Kirj.
Helsingissä, Kansanvalistusseura, 1909.
Alkusananen. I. Nuoruus ja oppivuodet. II. Miehuus ja vaellusvuodet. III. Professorina ja vanhuksena.
Alkusananen.
Tämä Lönnrotin elämäkerta perustuu pääasiallisesti seuraaviin lähteihin: A.R. Niemi , Elias Lönnrotin lapsuus (Valvoja 1895), Elias Lönnrot Kajaanissa (Virittäjä 1897), Kalevalan kokoonpano I (1898); E. Nervander , Elias Lönnrotin nuoruuden ajoilta Laukon kartanossa (1893); Aug. Ahlqvist , Elias Lönnrot, elämäkerrallisia piirteitä (1884); J. Krohn , Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet (1897); K. Krohn , Kalevalan esityöt (Valvoja 1896), Zur Kalevalafrage (Finnisch-Ugrische Forschungen I, 3. 1901); E. N. Setälä , Elias Lönnrot ja suomenmielisyys (Valvoja 1897); Kalevala II, Selityksiä (1895); Suomal. kirj. seuran Lönnrotin elämäkertaa varten keräyttämät tiedot; arkkipiispa G. Johanssonin muistelmat Kansan Ystävässä vv. 1896-99; Lönnrotin omat matkakertomukset, kirjeet ja kirjalliset julkaisut; lisäksi monet juhlajulkaisut, sanomalehdet y.m. Lönnrotia ja hänen työnsä eri puolia esittävät puheet, muistelmat ja kirjoitukset.
Professori K. Krohnille ja tohtori A.R. Niemelle, jotka neuvoillaan ja tiedonannoillaan ovat työtäni edistäneet, lausun täten sulimmat kiitokseni.
Helsingissä, maaliskuussa 1902.
Tähän toiseen painokseen on tehty melkoisesti vähäisiä korjauksia, tasoituksia, poistoja ja lisäyksiä, ja samalla otettu huomioon ne pienet muistutukset, joita ensi painoksen suhteen ovat tehneet Lönnrotin ja hänen elämäntyönsä varsinaiset erikoistutkijat ja -tuntijat, prof. K. Krohn ja toht. A.R. Niemi.
Savonlinnassa, huhtikuussa 1909.
Nuoruus ja oppivuodet.
Läntisellä Uudellamaalla on kaunis Karjalohjan pitäjä, jota Suomen luonto on suosinut runsailla antimilla. Mairehet maisemat, viljavat vainiot, kukoistavat kylät viehättävät siellä kulkijan silmää. Noin peninkulman verran Karjalohjan kirkolta pohjoiseen päin sijaitsee pieni ja syrjäinen Sammatin kappeli. Täällä on seutu jo paljoa jylhempää: jynkät vuoret, sankat salot, mahtavat havumetsät ja piilossa pilkistelevät metsäjärvet ympäröivät karuja viljamaita ja harvoja kyliä. Sittenkin vähäpätöisen Sammatin nimi on jokaiselle suomalaiselle tuttu ja rakas. Miksi niin? Siksi, että täällä, syrjässä maailman valtateistä ja elämän pauhinasta, syntyi ja kasvoi, täällä vietti vanhuutensa rauhalliset päivät Suomen kansan suuri oppi-isä Elias Lönnrot .