Runojalkoja

language: Finnish
Kirj.
Onni E. Helkiö
Helsingissä, Kustannusosakeyhtiö Otava, 1919.
I Äidin siunaus Myötävirtaa Maailman reunoja päin Ikävä Luode ja vuoksi Turhuuksien turhuutta »Niin hän meni itseensä»
II Työhön! Merehen asti Snellmanin seurassa Tuuliviiri myrskyssä Pois päältämme painajainen! Raunioistakin Suomen kieli — huomenmieli Kalevala Oppilaslaulu Satakunnan sävel Puimassa Raitis, puhdas, kirkas! Paisuvat vedet »Peli myöty» Terveystahti Uimaan! Hyvä ollos! Kiirastulen kautta Vain silloin! Onnen saarella Herää! Luojan lieska Järki, tunne ja tahto Ikuisin
III Kellot soivat Varjoja Hiljaisuus soi Kuplia Vanhalle äidilleni Pois Ukkosen uhatessa Ilmestysnäky Ihmiskunnan totuus Sotamiehen suvivirsi Vainajan virsi Kaikkisuuden kaukomaille
Pois sä lähdet luota äidin, taaton; taivon Taatto kanssasi matkaa. Uupuessa kohta omies saaton aina Luoja laupias jatkaa.
Alku viisauden on herranpelko, peljäten sä päädy et harhaan. Sulla tiesi virvatulista selko: Suurin suunnan näyttävi parhaan.
Yksi määrä meidän ihmislasten: Taivastausta maanelon uomaan! Viime kerta äidin sydäntä vasten, painu sitten Herramme huomaan!
Suurena, maailma, aukenit ennen, suurta mä haaveilinkin. Outona tullen ja tuttuna mennen jätän minä seutusi minkin.
Kiihtyös, vauhtini, mielisin koittaa, miten mua Vellamo nieli! Taistella, voittaa, taistella, voittaa, niinhän on miehien mieli.