Salatiedettä omin päin

PITÄNYT
1914
Esitelmät on pidetty ja pikakirjotettu vuonna 1913, viimeinen kesällä Teosofisen Seuran vuosikokouksessa, edelliset syksyllä Helsingissä. Yhteiseksi nimeksi olen pannut »Salatiedettä omin päin», koska olen sillä tahtonut osottaa, että salatiede ei ole sekotettava »salaisiin tieteisiin», sillä salatiede on käytännöllistä psykologiaa, joka liikkuu ihmisen syvimpien henkisten ja uskonnollisten kokemusten alalla ja sentähden pysyy salattuna niiltä ihmisiltä, jotka eivät ymmärrä tai uskalla heittäytyä elämän suurten arvojen tutkimiseen.
P. E.

Uudessa Testamentissa kerrotaan Kristuksen sanoneen: »etsikää, niin te löydätte, anokaa, niin teille annetaan, kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä se, joka etsii, hän löytää, ja joka anoo, hän saa, ja kolkuttajalle avataan».
Minulta on joskus kysytty: »millä tavalla meidän pitää etsiä totuutta, millä tavalla voimme päästä totuuden tietoon ja Jumalan tuntoon? Millä tavalla voimme tulla vakuutetuiksi teosofisesta maailmankatsomuksesta, millä tavalla todella tulla teosofeiksi?»
Ja tosiaan, kun katselemme niitä ihmisiä, jotka etsivät totuutta, huomaamme, että eivät läheskään kaikki löydä. Niidenkin joukosta, jotka etsivät totuutta teosofisesta maailmankatsomuksesta, jotka sitä tutkivat ja siihen syventyvät, monet jonkun ajan kuluttua, vaikkapa vuosien kuluttua kääntyvät taas pois ja sanovat: »ei sieltä löytynyt minulle tyydytystä». Millä tavalla siis niiden, jotka tahtoisivat saada todellista tyydytystä teosofisesta maailmankatsomuksesta, jotka tahtoisivat löytää totuuden ja tulla Jumalan tuntoon, millä tavalla heidän on etsiminen? Vai ovatko ainoastaan muutamat ihmiset ennakolta määrätyt löytämään? Todella näyttää siltä, että kaikki ihmiset eivät saata tulla teosofiseen maailmankatsomukseen eivätkä löytää sen todellista ydintä.
Tavallinen totuudenetsiminen, jota pidetään tieteellisesti pätevänä, on etsintä, joka käyttäen viittä tunnettua aistiaan ymmärryksen avulla luokittelee niitä tosiasioita, joita viiden aistimemme avulla voidaan tajuta. Sentähden ihmiset, jotka luottavat viiteen aistimeeseen ja siihen järkeen, joka heillä on, kun tahtovat olla aivan rehellisiä, tulevat useimmiten etsiessään materialisteiksi. Elleivät ole tilaisuudessa viiden aistimen avulla tekemään havaintoja, joita suorastaan täytyy nimittää yli-aistillisiksi, he sangen ymmärrettävistä syistä tulevat materialisteiksi tai ainakin epäilijöiksi.