Lapin muisteluksia

E-text prepared by Jari Koivisto
Kirj.
Helsingissä, Kustannusosakeyhtiö Kirja, 1922.
Näinpä se ennen Lappi laulo Kotapoika poimetteli Tunturimäen takana Wuoren korkian kohalla
Kansanrunosta.
Alkusana Lapinkorven valtauksesta Majava ja peura Lappalaismuisteluksia Unarilta Alakylän ensimmäiset asukkaat Sieppijärvi Kelontekemä Lapin-Kyröt Peräpohjan viimeisiä porolappalaisia Lapinkodalla Porolappalainen muuttoretkellä Poronvarkaus Joikaaminen Lapin suurnoitia Loma-Tuokko Seitapalvonnan muistoja Salkko-Niila Maahiaisista Saivo ja kaltio Taivaanvalkiat Vanhan lapinkirkon tarina Koutokeino Akamella ja Kurjenpolvi Sana- ja asiaselityksiä Viitteet
Alkusana
Seuraavien kirjoitusten ainekset on koottu kolmikesäisellä vaelluksella Länsi- ja Etelä-Lapissa sekä läntisessä Peräpohjassa. Kesällä 1920 kiertelin Kalevalaseuran matkarahoilla Ounasjoen mailla Kittilässä, Sodankylän Unaria sekä Inarin ja Enontekiön rajoja myöten. Seuraavana kesänä sain saman seuran avustamana käydä Tornion ja Muonion laakson useimmat kylät, jopa ulottaa retken ylös lappalaisalueille Enontekiön Pöyrisjärvelle ja Norjan-Lapin Koutokeinoon sekä Muoniota ylös Könkämäenon ja Lätäsenon yhtymille, Enontekiön entiselle kirkonpaikalle. Ja kesällä 1922 juovatin vielä uudelleen viimekesäiset jälkeni Enontekiön Näkkälään asti; lisäksi retkeilin muutamat Muonion, Kolarin ja Turtolan syrjäisimmät seudut, joilla en ollut ennen käynyt.
Näillä matkoilla karttui papereihini kaikenlaista kansantietoutta: vanhoja tapoja, taikoja ja uskomuksia, tarinoita, loitsuja ja vanhoja runoja, sananlaskuja sekä arvoituksia y.m. Monet vanhat täällä muinaisessa Lapinkorvessa niitä vielä muistelivat , 80-90:nkin ikäiset vaarit ja muorit juttelivat tietämyksensä. Joutuivatpa muutamat mainiot muistelijat antamaan keräilijälle kuin testamenttina viimeiset tietonsa, sillä taas seuraavana kesänä samoja seutuja samoillessani oli jo lähes kymmenkunta tuttua kertojaa joutunut Tuonelan tuville.
Olen osan näistä vanhojen muisteluksista liittänyt yhtenäisiksi kuvauksiksi ja kertomuksiksi, kirjoittaen ainoastaan sitä, mitä Lapin ja Peräpohjan kiveliöiden äijit ja ämmit haastelivat kulkijalle. Olen useinkin koettanut pysytellä vain metsä- ja tunturikansan tulkkina ja kirjoitusmiehenä sekä antanut heidän haastaa omaa kotoista kieltään ja katsella asioita omalta kannaltaan. Mutta olen samalla kumminkin, kuin metsäpolkujen tuntija, hoidellut muistelijoita pysymään oikealla palkaalla. Ja niin olen saanut lukuisan ja kirjavan kertojajoukkoni ohjatuksi haastelemaan yhtenäisiä muisteluksia. Niinpä siis,