Syntymä, lapsuus ja kuolema: Vienan Karjalan tapoja ja uskomuksia

Vienan Karjalan tapoja ja uskomuksia
Kirj.
Porvoossa,
Werner Söderström Osakeyhtiö,
1924.
Alkusanat.
Syntymä ja lapsuus. 1. Pesemiset . 2. Sukupuolien väliset suhteet. 3. Sikiäminen. 4. Raskauden aika. 5. Synnytys. 6. Lapsivuode. 7. Lapsen ensi hoito. 8. Synnytyksen jälkiaika. 9. Vakka, kätkyt. 10. Nimenanto. 11. Lapsuus.
Kuolema. 1. Taudeista. 2. Hengenlähtö ja haudalle laitto. 3. Arkkuunpano. 4. Ruumiin kotonaoloaika. 5. Varautuminen vainajaa vastaan. 6. Hautaansaatto. 7. Haudalta paluu. 8. Maahanpaniaiset. 9. Muistoateriat ja muistinpäivät. 10. Muita merkkipäiviä. 11. Vainajan sureminen. 12. Kalmisto. 13. Tuonela ja vainajat.
Loppusanat.
Alkusanat.
Seuraavan esityksen ainekset on, prof. U.T. Sireliuksen
kysymyssarjaa Syntymään, lapsuuteen ja kuolemaan liittyvät tavat
ja uskomukset ohjeena käyttäen, kirjoitettu muistiin osittain
v. 1915 Vienan-Karjalaan tehdyllä matkalla, etupäässä kuitenkin
Suomessa vienankarjalaiselta vaimolta Anni Lehtosella . Tämä n.
50-vuotias, Vuonnisesta kotoisin oleva köyhä leskivaimo kävi
takavuosina useina talvina Oulussa työansioilla, suurilukuiselle
perheelleen elatusta hankkimassa. Sattumalta kohtasi kirjoittaja hänet
ja sai pakinoilleen, ja kohta kävi ilmi, että tuolla juuri ensi
päiväänsä oudossa kaupungissa harhailevalla kaukaisen Karjalan aralla
eläjällä oli yhtä ja toista tallelle otettavaa. Pian selvisi, että Anni
Lehtonen oli harvinaisen laajatietoinen ja älykäs kansanrunouden
taitaja ja kaikenlaisen kansantietouden muistaja. Hän onkin
Vienan-Karjalan suurten runolaulajain jälkeläisiä, vuonnislaisen Ontrei Malisen pojan tyttärentytär ja isän puolelta Homasen Ohvon vaimon Matrjon sekä lonkkalaisen Martiska Karjalaisen sukua. Eikä
hän ole vain verijälkeläinen, hän on myös mainioiden taattojensa ja
maamojensa oikea runoperillinen. Helposti häneltä herahtaa runo, mitä
laatua tahansa: kertovaa, laulurunoutta ja loitsua, sananlaskuja,
sananparsia ja arvoituksia, satuja, tarinoita ja taikatemppuja. Ja
itkuvirsiä hän voi vaivatta lasketella vaikka päiväkausin.
Hyvämuistisena hän on jo pienestä pitäen sekä äidiltään Okahvie
Maliselta (Bogdanov), entiseltä itkuvirsien laulajalta, että monilta
muilta Vuonnisen ja naapurikylien tietäjiltä ja laulajilta (Mironain
Makarielta, Joakon naiselta y.m.) oppimansa virret ja taidot
tallettanut. Samoin koko korpikunnan vanhat tavat ja uskomukset ovat
Annilla aivan verissä.