Tuokiokuvia matkan varrelta
Kirj.
Porvoossa, Werner Söderström, 1892.
Matkakertomus. I. Päivä selkeni. II. Lentiiran kirkonkylä. III. Anna Liisa. IV. Kappale todellista kurjuutta. V. Tiedemiehiä matkalla. VI. Lepopaikka. VII. Vanttajan vanhukset. VIII. Rukatunturi. IX. Kitka, Oulanganjoki ja Paanajärvi. X. Kirveskosken tarina. XI. Ämmän ruukilla. XII. Itselaskija. XIII. Seitenoikea.
Vaikka tämä kirjanen onkin tulos pieneltä kesämatkalta, riennän kumminkin jo alussa lohduttamaan lukijata ilmoittamalla, että se ei ole mikään matkakertomus. En uskaltaisi koskaan pyytää lukijata seuraani taivaltamaan maita ja matkoja, joissa minulla kyllä on voinut olla hauska ja kepeä kulku, mutta joissa hän kenties jo keskellä taivalta väsyisi ja ikävystyisi ja sitten syyttäisi minua pettymyksestään ja vaivoistaan.
Ei. Lukijan ei tarvitse, sen lupaan, rämpiä minun kanssani soita eikä kapuilla kallioita, ei poudalla eikä sateella, eikä yleensä tietää matkoistani, niiden vaivoista ja hankaluuksista, paljo mitään. Ne pidätän itselleni omana huvinani. Epäilenpä suuresti ketä huvittaisi tietää mistä me — sillä meitä oli kaksi, Erkki ja minä — milloinkin aamulla lähdimme ja mihin illalla saavuimme ja minkälaisessa kunnossa kulloinkin. Ketäpä huvittaisi tietää milloin jalan kulimme ja milloin veneellä ja montako virstaa kummallakin pelillä, missä yötä oltiin, missä syötiin ja mitä syötiin ja missä syöpäläiset meitä söivät?
Matkakertomusta en kirjoita. Senverran vain voinen ehkä ilmoittaa, että itäisellä Pohjanmaalla sitä liikutaan. Pohjois-Karjalan Nurmeksesta poiketaan Kuhmoon, sieltä Lentiiraan, Kiannalle, Hossaan, Kuusamon kirkolle, Alakitkaan, Paanajärvelle, Tavajärvelle ja taas vaikka eri jälkiä Kiannan, Hyrynsalmen ja Ristijärven kautta Kajaaniin. Siinä koko matkakertomus . Lukija ei tarvitse karttaa avukseen. Mutta sen matkan varrelta jäi sieltä täältä mieleeni muutamia erityisiä ihmisiä, joku merkkipaikka, joku hetken huomio tai kasku, joita semmoisinaan, irtonaisina tuokiokuvina, pyydän esittää sille, joka niitä tahtoo silmäillä.