Gösta Berlingin taru

Produced by Tapio Riikonen
Kirj.
Selma Lagerlöf
Suomentanut Joel Lehtonen
WSOY, Porvoo, 1912.
Johdanto I. Pappi II. Kerjäläinen
I. Maisema II. Jouluyö III. Joulupäivälliset IV. Gösta Berling, runoilija V. La cachucha VI. Ekebyn tanssiaiset VII. Vanhat ajoneuvot VIII. Gurlita-kukkulan suuri karhu IX. Björnen huutokauppa X. Nuori kreivitär XI. Kummitusjuttuja XII. Ebba Dohnan tarina XIII. Mamselli Marie
I. Kristoffer-serkku II. Elämän polut III. Katumuksen teko IV. Ekebyn rauta V. Liljecronan koti VI. Dovren noita-akka VII. Juhannus VIII. Rouva Musica IX. Brobyn pappi X. Julius-patruuna XI. Savipyhimykset XII. Jumalan matkamies XIII. Kirkkomaa XIV. Vanhoja lauluja XV. Kuolema vapauttaja XVI. Kuivuus XVII. Lapsen äiti XVIII. Amor vincit omnia XIX. Nygårdin tyttö XX. Kevenhüller XXI. Brobyn markkinat XXII. Metsätorppa XXIII. Margareta Celsing Viiteselitykset
Vihdoinkin ilmestyi pappi saarnastuoliin.
Seurakunta kohotti päätään. Kas vain, sielläpä hän sittenkin seisoi. Tänä sunnuntaina ei jumalanpalvelus siis jää pitämättä niinkuin edellisenä ja niin monena sitä edellisenä pyhänä.
Pappi oli nuori, norja, pitkä ja säteilevän kaunis. Jos olisi laskenut kaarevan kypärin hänen päähänsä ja sitonut miekan hänen vyölleen ja suomupaidan ryntähilleen, olisi hänet voinut veistää marmoriin ja nimittää kuvan kauneimman ateenalaisen mukaan.
Papilla oli runoilijan syvät silmät ja sotapäällikön luja, pyöristynyt leuka, kaikki hänessä oli kaunista, hienoa, ilmeikästä, neroa ja hengenelämää hehkuvaa.