Morganin miljoonat: Salapoliisiromaani

E-text prepared by Tapio Riikonen
Salapoliisiromaani
Kirj.
Suomennos
Porissa, Otto Andersin, 1920.
I. Musiikkivalokuvaaja. II. Ilveilijä. III. Sirkusjohtaja. IV. Raharuhtinaan sähkösanoma. V. Konsulin luona. VI. Salaisuus kuluneelta vuosisadalta. VII. Yksinkertainen palvelija ja ilveilijä. VIII. Miksi. IX. Kuje. X. Kepponen.
Rautatievaunun ikkunasta häämötti metsässä ammottava aukeama, joka merkitsee Ruotsin ja Norjan välistä rajaa. Se läheni enemmän ja enemmän ja kohta viuhui juna sen yli. Pari minuuttia myöhemmin pysähtyi se Kornsjöhön.
Niiden monien matkustajien joukossa, jotka astuivat siellä alas saadakseen pienen aamiaisen norjalaisessa maassa, oli myös kuuluisa Kristianialaissalapoliisi Asbjörn Krag. Hän oli puettuna tavalliseen matkapukuun, päässään pieni skotlantilainen lakki.
Oli muutamia muitakin matkustajia jotka matkustivat Kristianiaan, ja monet heistä tunsivat Asbjörn Kragin, muutamat edellisen kiireen kohtauksen jälestä, toiset jälleen ainoastaan ulkomuodosta.
Mutta kaikki nämä kovin ihmettelivät mitä Asbjörn Kragilla nyt on ollut tekemistä ulkomailla. Tai olisiko salapoliisi vain ottanut pienen virkistysmatkan viimeisen jännittävän ja melkein tuloksettoman kamppailun jälkeen maailmanseikkailija Leo Carsten'ia vastaan.
Asia oli aivan yksinkertaisesti se, että Asbjörn Krag oli ollut Göteborgissa, missä hän kolmen päivän ja yön jännittävän työn jälkeen oli onnistunut selvittämään erään kovin pulmallisen tehtävän. Se oli erittäin arkaluontoinen kiristysjuttu, johon olivat sekaantuneet eräs varieté-nainen, parooni ja nuori, kaunis paroonitar.
Asian ytimenä olivat olleet muutamat vapaaherraa erittäin huonoon valoon saattavat kirjeet, jotka olivat hävinneet.