Ainoa hetki: Kolmi-näytöksinen näytelmä

Produced by Tapio Riikonen
Kolmi-näytöksinen näytelmä
Kirj.
Hämeenlinnassa, Painanut G. E. Eurén, v. 1873.
Heikki, merimies. Männistön emäntä. Tiina, Männistön maalla olevan Metsälammen torpan emäntä. Hanna, Tiinan veljen-tytär. Eräs juoru-akka. Eräs merimies.
Tapaus: Metsälammen torpan luona.
Metsäinen seutu; vähäinen lampi näkyy oikealla puolen ja vasemmalla vilkuttaa honkaen välistä Metsälammen torppa. Heikki tulee metsäpolkua pitkin lammen rannalle.
Ensimäinen Kohtaus.
Suomi sulo, sorja, kaunis! Oi! kun totta sanoo saan: Suomi on mun kotimaan'!
Jaa, täällä nyt olen koto-maassani ja kotoseuduillani! Sydämmeni lämpenee nähdessäni näitä paikkoja, joissa lapsuuteni ajat olen viettänyt. Tuossahan on torppa, tuo entinen kotoni. Oi! selvästi nyt muistan sen kesän, jolloin orvoksi jäin, kun polte-tauti manalaan vei isäni sekä äitini. Torppaan tuli uusi isäntä, ja hänellä oli ainoastaan yksi tyttö, pieni Hanna. Minä orpo sain jäädä Hannan isän luo, mutta muutaman vuoden kuluttua Hannankin isä kuoli, ja silloin minä lähdin merille. Oh, sitte on jo vuosia kulunut — kahdentoista-vuotias olin silloin ja kaksitoista vuotta olen poissa ollut. Missä lienee nyt vähäinen Hanna? Olleeko jo naimisissa? Ketä nyt torpassa lienee? Entä jos lähden sinne. En mene toki vielä. Olen kovin väsynyt, sillä neljä peninkuormaa olen tänään kulkenut. (Hän katselee puitten varjossa olevaan vuoreen päin). Tuonne vuoren pehmeille sammalille tahdon mennä lepäämään, siellä olen lapsena monta kertaa kuunnellut honkain huminaa. (Hän menee).
Toinen Kohtaus.
Hanna. Sitte Tiina.