Peloponneesolais-sota

Produced by Juha Kiuru
Kirj.
Thukydides
Suomentanut Emil Hårdh
Suomentajan kustannuksella. Helsinki 1912, Kirjapaino-Osakeyhtiö Sana.
Sydämmellisimmät kiitokset Rehtori S.A. Vesterlundille ja Maisteri J.M. Saleniukselle heidän avustansa työssäni!
Esipuhe.
Thukydides syntyi Ateenassa v. 472 e.Kr. Hänen isänsä oli Ateenaan muuttanut Trakialainen, nimeltään Oloros; äiti tunnetun Kimoonin sisar, Hegesipyle. Perheellä oli sangen rikkaat kultakaivokset Trakiassa. Peloponneesolais-sodan aikana johti Thukydides Tasoksen vesillä purjehtivan Ateenalaisen laivaston toista osaa, kun Brasidas ahdisti Amfipolista, jossa eripuraisuus vallitsi kaupunkilaisten kesken. Osa heistä pyysi Thukydidesta apuun. Mutta kun hän laivastoineen saapui Amfipoliin vesille, oli tämä kaupunki jo antautunut Lakedaimonilaisille. Tämän johdosta, muka kavaluudesta, karkottivat hänet Ateenalaiset maanpakoon. Hän tähti silloin Trakiaan, jossa hän maanpakolaisena eli 20 vuotta. Siellä hän tarkoin seurasi sodan tapahtumia ja ryhtyi kirjottamaan mainiota teostaan. Sodan päätyttyä, muutti hän takaisin Ateenaan, jossa hän jatkoi historiansa kirjottamista. Mutta hän ei ehtinyt sitä saada valmiiksi, vaan keskeytyi hänen kertomuksensa sodan 21 vuoden tapahtumien esitykseen. Hän otaksutaan saaneen surmansa murhaajan kädestä, ehkä noin 396 e.Kr.
Thukydides oli siis paraammassa iässään syntymäkaupunkinsa loistoaikana, jolloin Perikles ilman kansan hänelle antamaa valtakirjaa ensimmäisenä kansalaisena johti valtion asioita, jolloin Sokratees ja Platon, Aiskhylos ja Sofoklees, Feidias, Apelleen ja joukko muita neroja panivat nykyisen sivistyksemme perustuskiviä.
Mutta juuri tällä loistoajalla alkoi se kateuden aiheuttama Peloponneesolais-sota, joka tuhosi tämän sivistyksen emäkaupungin, jos kohtakin se jonkun aikaa myöhemmin veti muutamia vaivaloisia itsenäisyyden henkäyksiä, kunnes Makedonian Filippos teki siitä tykkänään lopun.
Tämän tuhoisan sodan vaiheet on Thukydides kertonut, ja kertonut ne semmoisella tarkkuudella ja nerolla, että hän tämän kertomuksensa kautta on perustanut historiallisen tieteen , sillä kohonnut nykyajan suurimpien historioitsijoin rinnalle, ja epäilemättä on muinaisajan suurin historioitsija.