Rakkauden kirous

language: Finnish
Romaani
Kirj.
Helsingissä, Kustannusosakeyhtiö Ahjo, 1921.
Minä uskoin todellakin niin! Minä, ylellisyyden ja maailman turhuuden lapsi, luulin, että köyhyys oli pahinta mitä maa päällänsä kantoi, se köyhyys, joka tuijotti vastaani tyhjästä rahalaatikosta ojentaessani käteni antaakseni siitä rahaa vanhalle taloudenhoitajattarellemme, köyhyys, joka irvisteli minulle mahonkisen vaatekaappini peiliovesta, köyhyys, joka varasti toisen vanhan perhehopean toisensa jälkeen ruokasalin seinähyllyiltä ja joka, mikä oli pahinta, hiiviskeli rakkaan isäni invaliidituolin ympärillä korjaten salaa pois parhaan viinin ja herkullisimman palan sairaan pieneltä pöydältä.
Köyhyyden syytä oli sekin, että kihlaukseni kapteeni Denisoffin kanssa purkaantui. Lothar oli iloinen, elämänhaluinen ja rakastettava, mutta hänkin tarvitsi rahaa, rahaa, jota kaikki halusivat ja jota ei kenelläkään ollut kyllin, rahaa, joka oli onni ja kirous! — En voi väittää, että tämä kihlaukseni purkaantuminen olisi koskenut minuun erikoisemmin. Olen aina pitänyt Lotharista, mutta en ole koskaan häntä rakastanut. Mutta isäni, joka oli tätä kihlausta hartaasti toivonut, murtui aivan, kun tulin kertomaan siitä hänelle. Hän ei tosin sanonut mitään, mutta hänen ylpeä, harmaa päänsä painui käden varaan ja hän mutisi jotain itsekseen. Kysyin toivoiko hän jotain, mutta hän vain silitti kättäni mutisten hiukan käheästi: Pieni Punahilkkani, pieni Punahilkkani. —
Isä ja minä, me kaksi olemme aina kuuluneet yhteen. Äitiäni en ole milloinkaan tuntenut; isä on ollut minulle kaikki kaikessa. Jo pienenä palleroisena ollessani oli hän rakkain leikkitoverini, valoisan lastenhuoneen tervetullein vieras, jonka satusuoni oli ehtymätön ja joka ei milloinkaan väsynyt keksimään uusia leikkejä. Hän oli minulle isä, äiti, toveri — kaikki, kunnes onnettomuus tuli. Ja se tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta; kuten sanotaan. Hän sai halvauskohtauksen, josta hän ei enää milloinkaan täysin toipunut. Pian sen jälkeen iski salama toisenkin kerran. Isä kadotti äkkiä miltei kokonaan suuren omaisuutensa.