Aenigmata Fennica: Suomalaiset Arwotuxet Wastauksien kansa

Produced by Jari Koivisto
Suomalaiset Arwotuxet Wastausten kansa
Kootut Kahdexan toista Ajastaikaa
Christfrid Gananderilta. Philos. Mag.
WASASA, Prändätty Georg Wilh. Londicerildä, 1783.
Aenigmata Fennica.
In solo meo Patrio Ostrobotnia, usitatissima ac tritissima, quae inter confabulationes vespertinas, Fenni nostri, ad acuendum ingenium Juvenile, more Veterum Gothorum, solvenda proponunt.
Sphingis erat aenigma: Quodnam esset animal mane Quadrupes, medirie bipes, vesperi tripes. Hoc qui solvere non possent, ab illo sunt interrempti. Solvit autem illud! Oedipus, hominem esse dicens.
Hoc aenigma tibi conjectandum relinquo, ego Sphingem praestiti, Tu Oedipus esto.
Erasmus.
Esipuhet.
Että Suomalaiset Arwotuxet eli Tapauxet nyt ulosannetaan se tapahtuu seurawaisten syitten wuoxi. Ensin arwoitusten ijän ja wanhuuden wuoxi: ne owat jo Wanhasa Testamentisä ollehet tawalliset, ja edespantijn pidoisa ja muisa tiloisa wastattaa. Duomarein Kirjan 14 Lugusa v. 12:15 luetaan kuinga se sangari Simsoni edespani Philistereille tämän tapauxen: Ruoka läxi Syömäristä ja makeus wäkewästä. Ne wanhat Göthit, meidän Esi-Isämme täsä waldakunnasa koettelit arwotuxilla Toinen toistansa kuinga tarkka peränajatus, hywä äly ja taito itte kullakin oli nijnkuin wanhat ikuiset sadut sen näyttäwät; ei ainoastansa wälinsä pidois ja juomingeisa; ja muutoin aamu ja ehto puhteilla arwotuxia arwoiteltijn; mutta myös koska ylkä eli nuori mies tuli tytärtä pyytämään, nijn hänen eteensä asetettijn kolme eli usiampi arwotus, koetellak nijllä hänen tajuansa, ja jos hän ne osais wastata ja selittää nijn hän sai tyttären; mutta muutoin ei, waan luettijn typeräxi ja kelwottomaxi. Samoin nähdään Jothein, meidän Esi-Isäimme Suomalaisten ja Ruottalaisista saduista, että kolme eli yhdexän arwotusta laskettijn kuoleman ansanneille Wangeille, jotka olit hengensä rikkoneet, ja jos he osaisit ne wastata; nijn he hengensä säylytit.