Kokki-kirja

elikkä
Neuvoja tarpeellisempien Joka-aikaisien- ja Pito-ruokien Laitokseen, niin myös Monellaisiin leipomisiin ja juotavien panoin, ynnä Tarpeellisia tietoja ruokien ja ruoka-aineiden korjusta ja säästystä j.n.e.
Kirj.
Turussa, J. E. Frenckelin ja Pojan kirja-painossa, 1849.
Oudompien sanojen selitykset. Johto. 1. Astioiden ruokosta. 2. Keitto-puista. Ruoka-vesistä. 3. Ruoka-aineiden korjusta. 4. Ruokien laitoksesta. 1:nen Jako. Soppia ja Maito-ruokia. 2:nen Jako. Liha-ruokia. A) Här'än-lihoja. B) Vasikan-lihoja. C) Lampaan-lihoja. D) Sian-lihoja. E) Mettän-elävien-lihoja. F) Linnun-lihoja. Sylttyjä. 3:mas Jako. Kala-ruokia. 4:jäs Jako. Muna-ruokia. 5:des Jako. Ruokia juuri- ja vihriäis-kasvuista. 6:des Jako. Kaikellaisia Sallatteja. 7:mäs Jako. Putinkeja. 8:sas Jako. Kasia. 9:säs Jako. Makkaroita. 10:nes Jako. Pasteijoja, Torttuja, Paakkelseja, Pannukakkoja ja Kräämejä. A) Pasteijoja elikkä Ispinöitä. B) Torttuja. C) Paakkelseja elikkä Kahkaroita. D) Pannukakkoja. E) Kräämejä. 11:ta Jako. Marja-hillojen keitoksista. Ruoka-hedelmöiden astioittemisesta säästymään, niiden suolaamisesta ja kuivaamisesta. A) Marja-hillojen keitoksesta. B) Ruoka-hedelmöiden astioittemisesta säästymään. 12:ta Jako. Lihojen suolaamisesta ja sauhuttamisesta. 13:ta Jako. Leipomisista. 14:ta Jako. Oluen panosta ja kaikellaisien muiden juotavien teosta. 15:ta Jako. Muutamien Ruoka-aineiden teosta ja säästöstä, niin myös tarpeellisia tietoja ruokien korjusta. Ruokien-nautinnon-järjestys. Reisteri.
Oudompien sanojen selitykset.
Vaikk'ei tässä kirjassa ole luulaksemme puolikuntasillekkaan suomalaisille' yhtään ymmärtämätöntä sanaa, niin tahdomme kuitenkin ruottistuneiden kokkien hyödyksi selittää, mitä emme luule muutoin ymmärtävänsä. — Kirjassa selitetyt sanat ovat tästä pois jätetyt.
Astioittu — se on: astioihin pantu hyvänä pysymään. Ruott. kiel. Inlagd. Haarake' — se on kahveli. Hillo — Ruottin kiel. Sylt. Marja-hilloa — se on marja-sylttyä. Huhmari — s.o. mortteli. Höystötys — Ruott. k. Stufning. Höystettyä — Ruottiksi Stufvad. Inkivääri — Ruott. Ingefära. Kaava — s.o. vormu. Ruott. Form. Karvaat-pippurat — mustat-pippurat. Kasi — soosi. Kehlo — Ruott. Bunke. Keuhko-ruoka — Ruott. Lungmos. Kokkara — s.o. klimppi, myöskin frikadelli. Kuurnataan — s.o. siilataan. Kylmä-liemi — Ruott. Kallskäl. Kynsilaukka — Ruott. Hvitlök. Lautas-liina — salvetti, Ruottiksi Serviet. Leivin-pyörin — s.o. käsivarren-vahvunen ymmyriäinen kapula, jolla leivintaikinaa vaivataan; Ruott. Kafvel. Liha-kakko — Ruott. Köttbulle. Liikkiö, pöysti — se on kinkku, sinkku. Lyöpätään — Ruott. Förvällas. Mäihä-rauta — raastin, se on riivin-rauta. Neste' — Ruott. Saft. Olut-juusto — Ruott. Ölost. Olut-keitos — Ruott. Ölsupa. Osa, ruoka-osa — Ruott. Portion. Pannukakko-lasta — lasta, jolla pannukakkoja käännetään paistaissa; Ruott. Pankaksspade. Parilas — halstari. Parrisa — Ruott. Sparris. Porkkana — muuruutti. Pulli — purkki. Pullo — potelli. Puna-juurikka — röbetta. Purju-laukka — Ruott. Purlök. Putinki — Ruott. Budding. Pyyhin-liina — pyhkiys-liina, hantuukki. Pöysti, liikkiö — kinkku, sinkku. Pöytä-vaate' — tuukki. Raastin — mäihä-rauta, riivin-rauta. Raastittua — se on: riivin-raudalla riivattua. Runsitaan — s.o. ruokotaan puhtaaksi; Ruott. Skrädas Ruoka-pippurat — kryyti-pippurat. Ruoka-siivilä — Ruott. Durkslag. Räätikkä — juurikas. Sahrami — Ruottiksi; Saffram. Sipuli — Ruott. Rödlök. Suurustus — Ruott. Afredning. Suurustetaan — Ruott. Afredas. Sysiä — suuria hiiliä. Taale' — kerma, Ruott. Gredda. Varikoinen — makosen-hapan, R. Sötsur. Varistin — se on: lävellinen hopea-lusikka, jolla sokeria varistetaan ruokiin; Ruott. Strösked. Vohvula — Ruott. Voffla. Vänkkooli — Ruott. Fenkol.