Kölliskö

Produced by Tapio Riikonen
Kirj.
Porvoossa, Werner Söderström, kustantaja. Oulun Uudessa Kirjapainossa, 1887.
Ne tämän kirjasen osat, jotka koskevat villiläisyyteen kuuluvien henkilöiden opetuksia, saavat todistuksensa seuraavista lähteistä: Kristillinen Kuukauslehti v. 1883-1886, muutamat piispan käräjillä pidetyt pöytäkirjat, luotettavain henkilöiden kuin myös kirjoittajan korvakuulo ja silmänäkö.
Kirjantekijä.
Minä olin nuorin isäni viidestä pojasta. Meitä oli siis viisi — ei — meitä oli neljä poikaa ja Mikko riepu viidentenä , kuten oli tapamme sanoa, Niin — semmoinen oli tosiaanki tapa muilla, paitse Mikolla. Häntäpä ei sitä olisi saatu sanomaan, ei vaikka hänelle olisi kiehautettu pikkusen juuston heraaki, joka muutoin oli hänen himoruokaansa.
Mikko parka, hän ei ollut oikein terve, ruumiinsa ei ollut niin voimakas ja nuortea, kuin muiden, eipä tainneet henkiset lahjansakaan olla juuri niin nokkelat, kuin veljiensä.
Olipahan miten olikaan, Mikko se kumminkin oli meidän veljeksistä se, jota toiset irvihampaat aina pilkkasivat, jonka päälle oli, niinkuin sanotaan, kaikilla aita matalin , eli niinkuin hän itse sanoi: vaikka Venäjällä ruuna ammuttaisiin, niin se on minun syyni .
Kivuloinen hän oli tuo Mikko parka, en tiedä kuinka kivuloinen; usein hän kumminkin aamusin, muiden työhön lähdettyä, jäi maata ja sanoi äidille: Kiehauttakaapas minulle pikkuisen juuston heraa, ehkäpä minä tästä virkistyisin .
Mikkoko se oli joka niin sanoi? — Niin — Mikkopa tosiaankin poikasena, vaan suuremmaksi tultuamme luulen, että se semmoisissa tiloissa kaikui meidän kaikkien suusta yhtä aikaa, johon Mikko vaan loukkautuneena lisäsi: Voi kun te olette viisaita .
Voimakasta lääkettä se kumminki oli tuo juuston hera, koska Mikko jo ennen puoltapäivää tavallisesti oli terveempi ja iloisempi kuin muulloin, semminki, jos äiti oli sattunut hyvälle tuulelle ja juoksuttanut siihen vähän runsaammin kokkareitaki.
Ohoo! vielähän Mikkoki elää! — Ethän vielä kuollutkaan! sairasta parkaa! pilkkailivat toiset veitikat Mikon työpaikkaan tultua.