Permalaisten uskonto

Suomensuvun uskonto 2
Kirj.
Porvoossa,
Werner Söderström Osakeyhtiö,
1914-15.
Johdanto. Vainajainpalvonta. Kuala-palvonta. Lud-palvonta. Kylien yhteinen uhripalvonta. Ihmisenkaltaiset haltiat ja niiden palvonta. Luonnonhaltiat ja niiden palvonta. Maanviljelysjuhlat. Taudinhaltiat ja tietäjät.
Johdanto,
Pohjois-Venäjällä asuvan sukumme maine levisi ensi kerran sivistyneen
maailman kuuluviin retkien kautta, joita norjalaiset, Alfred Suuren
aikalaisen Otherin esimerkkiä seuraten, Jäämeren rantoja purjehtien
tekivät Vienanmeren pohjukoihin. Täällä sijaitsi tarinain ihannoima
valtakunta, n.s. bjarmien maa, jossa asui varakas ja monilukuinen
kansa. Sen kanssa olivat viikingit kauppasuhteissa, vaikka silloisina
sotaisina aikoina kaupparetket usein muuttuivat ryöstöretkiksi.
Retkillään Lännen naapurit perehtyivät bjarmien elintapoihin ja samalla
jonkun verran heidän uskontoonsakin. Arvokkain sen ajan kuvauksista on
Olavi Pyhän elämäntarina, missä kerrotaan norjalaisten v. 1026
tekemästä ryöstöretkestä bjarmien pyhäkköön. Keitä nämä bjarmit olivat,
osoittaa siinä mainittu Jomalin kuva, mikä nimi nähtävästi ei ole muu
kuin suomalainen jumala .
Samoihin aikoihin kuin pohjoismaiset lähteet kertovat bjarmeista,
tietävät venäläiset aikakirjat kertoa pohjois-Venäjällä asustavasta
Perman kansasta. Sen alueen mainitaan toiselta puolen rajoittuneen
taipaleentakaisiin tshudeihin , jolla nimityksellä venäläiset lähteet
nimittävät luoteis-Venäjällä asuvia suomalaiskansoja, etupäässä Vienan
karjalaisia, toiselta puolen Petshoraan ja Jugraan. Tämä Perman kansa,
jolla epäilemättä tarkoitetaan nykyisiä syrjänejä, joutuu jo varhain
kosketukseen suuren Novgorodin kanssa. Ollen kauppasuhteissa
permalaisten kanssa novgorodilaiset retkeilevät syvälle Perman maahan,
ostavat sieltä itselleen maa-alueita ja tekevät vähitellen permalaiset
veroa maksaviksi alamaisikseen. Novgorodilaisten välityksellä tulevat
syrjänit myös jo varhain, varhemmin kuin mikään muu itäsuomalainen
kansa, kristillisen kirkon vaikutuksen alaisiksi. Aikakirjat kertovat,
että syrjänit ainakin jo 12:lla vuosisadalla alkavat tutustua ja
osittain kääntyvätkin uuteen uskoon. Jo v:lta 1147 on olemassa tieto,
että eräs Kievin luostarin munkki, pyhä Gerasim saarnaa kristinuskoa
nykyisen Vologdan seuduilla. Vähitellen leviävät uudet aatteet
laajemmallekin. Siihen viittaa eräs vuoden 1193 aikakirjassa oleva
tieto, etteivät novgorodilaiset pitkille matkoilleen koillista kohti
unohtaneet ottaa mukaansa myös pappeja.