Paljain jaloin

Kirj.
Uuno Kailas
Helsingissä, Kustannusosakeyhtiö Otava, 1928.
Kuninkaanpoika Kuva Katse Kahdet silmät Orja laulaa Houre Kalypson vanki Partaalla Autio maa Lapsen kehto Pallokentällä Pilvilaulu Marttyyrit Palava laulu Hollantilainen Poikani Kohtalo Minä Rakkaus Yössä Impromptu Vaeltaja Paljain jaloin Pyramiidilaulu Kun olin kuollut Havahtuminen
Rohkeutta, ystäväni paholainen on kuollut.
(Juhani Siljon muistolle)
Alas painui, puoleen maan pääs, otsas korkea liian varhain. — Olit poika kuninkaan, aseveljies nuorten joukossa parhain.
Mut viitoin ja kannuksin et etsinyt kruunuas maailmasta. Käsin näkymättömin toi kulmilles seppelen Kuolema vasta.
Pyhä kutsumuksen-ties sua johdatti vuorin ja laaksoin; et poikennut polulta, mies, sitä et sinä mitannut tuumin ja vaaksoin.
Teit kaiken, minkä teit, oman kuninkaallisen, tuntos mukaan. Nimes Maailman kirjaan veit — sitä tahrattomampaa ei vie kukaan.
Käsin tyhjentymättömin sinä jakelit tarvitsevaisille kultaa. — Olet luonamme vieläkin, nyt vaikk' olet mullassa multaa:
Joka kerta, kun kevät saa ja kupeensa vyöttää nuorten suku, sen silmiin kangastaa sinun piirtämäs Maailman kirjan luku.