Skandinavian metsäsuomalaisten vaiheet - Väinö Salminen

Skandinavian metsäsuomalaisten vaiheet

Kansalaiskirjasto 7.
Esittänyt Väinö Salminen
HELSINGISSÄ Suomalainen Kustannus-Osakeyhtiö KANSA
LAPPEENRANNASSA Osuuskunta Lappeenrannan i. l. kirjapaino 1909.
MÄK-MATIN SAVUPIRTTI JA KEITTOKOTA. ÖSTMARKIN HOLLANNISSA 1905. Väinö S—n valok.
Ruotsalaiset ovat kansoittaneet Suomen edullisimpia alueita, Uudenmaan ja Pohjanlahden rannikkoseutuja; suomalaiset sitävastoin ovat Ruotsissa viljelykselle valloittaneet maan karuimpia ja metsäisimpiä seutuja, Norrbottenissa sekä Värmlannin tienoilla. He ovat aivan Skandinavian sydämessä suorittaneet työn, josta eräs ruotsalainen sanoo: „Suomalaiset ovat suorittaneet kauniin kappaleen maamme raivaamisesta, ruotsalaiset eivät olisi voineet tunkeutua näihin metsiin, asustaa ja viljellä niitä muulla tavoin kuin vähitellen leviten viljellyltä alueelta askel askeleelta metsiin. Suomalaiset sitävastoin ovat aikaansaaneet tämän Herkuleen työn, vaikka heillä ei ole ollut tukenansa mitään vanhaa asutusta.“
Uutisviljelijä ja tienraivaaja usein unohdetaan vanhoja vainioita kynnettäessä. Niinpä on käynyt kohta jäljettömiin keski-Skandinavian saloilta kadonneiden metsäsuomalaistenkin. On edes meidän heimolaisten johdateltava mieliimme keskuudestamme häipyneiden esi-isien vaiheita, vaikkakin ne Ruotsin laajimmissakin historioissa miltei vaitiololla sivuutetaan.
Syistä miksi suomalaiset jättivät kotimaansa ei ole varsin varmoja tietoja. Arvattavasti ei Suomen sisämaissa ollut enää tarpeeksi tilaa mielin määrin kaskia kaataa. Sillä etenkin savolaiset olivat 1550 vaiheilla tottuneet kuninkaan kehoituksesta siirtymään uusille aloille keski-Suomeen erämaita kansoittamaan sekä helpolla saamaan omikseen avaria metsämaita, kaskiviljelyksellä niissä elääksensä. Kun oli kuultu että Ruotsin sydänmaillakin oli laajoja kuninkaan omistamia korpia, teki mieli lähteä sinnekin yrittelemään onneaan.
Moni voimaa uhkuva uros ehkä tahtoi myös lähteä merten tuolle puolen siksi, ettei kotinurkissa tuntunut parempaa elämää valkenevan. Meidän päivinä on noiden samaisten luonteiden ihanne Amerikan kultamaa; silloin eli mielikuvituksissa rauhaisat, koskemattomat salot, joiden keskeen toivottiin saatavan raataa niin laajalti halmeita lainehtimaan kuin vain hartian väellä kukin pystyi.

Väinö Salminen
О книге

Язык

Финский

Год издания

2025-02-08

Reload 🗙