Kirjoja ja kirjailijoita I

Kirj.
V. A. Koskenniemi
Porvoossa,
Werner Söderström Osakeyhtiö,
1916.
JUHANI AHO Rauhan erakko. PAUL BOURGET Le sens de la mort. GEORG BRANDES Wolfgang Goethe. JOHN GRAND-CARTERET Zola en images. KNUT HAMSUN Segelfoss By. WERNER von HEIDENSTAM Nya Dikter. VICTOR HUGO Parisin Notre-Dame. AINO KALLAS Tähdenlento. KAUPPIS-HEIKKI Savolainen soittaja. ALEKSIS KIVI Kootut Teokset IV. MARTIN LAMM Svedenborg. JOHANNES LINNANKOSKI Kootut Teokset. OTTO LUDWIG Taivaan ja maan välillä. GUSTAF MATTSSON Samlade skrifter. SOPHUS MICHAELIS Hellener og Barbar. A. R. NIEMI Liettualaisten kansanlaulujen alalta. ADOLF PAUL Strindberg-minnen och brev. MARCEL PRÉVOST L'Adjudant Benoit. GEORGES RODENBACH Kuollut Brügge. WERNER SÖDERHJELM Oscar Levertin. MAHARSHI DEVENDRANATH TAGORE Min levnad. HIPPOLYTE TAINE Taiteen filosofia. MAILA TALVIO Ruma ankanpoikanen. — Kultainen lyyra. V. TARKIAINEN Aleksis Kivi. V. VASENIUS Zacharias Topelius. JAKOB WASSERMANN Das Gänsemännchen. NYKYHETKEN KERTOMAKIRJALLISUUDESTA.

Seuraavat kirjoitelmat sisältävät valikoiman selontekoja ja arvosteluja
pääasiassa kuluneen talvikauden aikana ilmestyneistä kotimaisista
ja meille saapuneista ulkomaisista teoksista. Ne ovat syntyneet
sanomalehden palstoja ja aikakauskirjan sivuja varten eivätkä
pyydä esiintyä tutkielmien tai esseiden vaatimuksilla. Kaikessa
tilapäisyydessään tarjonnevat ne erään näkökulman muutamiin sotavuoden
1915-1916 kirjallisiin ilmiöihin. — Kirjoitukset ovat julkaistut,
aivan pieniä korjauksia ja lisäyksiä lukuunottamatta, siinä muodossa,
missä ne alkuaan ovat ilmestyneet. Helsingissä, huhtikuussa 1916.
Rauhan erakko.
Juhani Aho on uudessa kirjassaan ensi kerran käsitellyt
yleismaailmallista aihetta. Ei ole sattuma, että se tapahtuu sodan
vuonna. Kuinka hajoittava sota luonteeltaan lieneekin ollut, mitä
kuiluja se lieneekin aukaissut kansojen välille, on se tarjonnut
yhteisen pisteen, missä kaikkien ajatukset ovat tavanneet toisensa:
sodan verisen aseveljeyden, teossa ja tunteissa. Mikään luonnonilmiö,
kuinka valtava hyvänsä, olisi tuskin voinut siinä määrin kuin nykyinen
maailmansota keskittää itseensä ihmisten ajatuksia ja harrastuksia.
On kuin eri tahoilla maapalloa kaikkien katseet olisivat olleet
yht'aikaa kiintyneinä samaan tähteen, lakkaamatta, yötä ja päivää,
viikkoja ja kuukausia: sodan punaiseen tähteen. Onhan kieltämättä ollut
jotain suurta tässä ihmisajatusten yhdensuuntaisuudessa, jotain, jota
ihmiskunta ei koskaan ennen ole kokenut. Toinen asia on, riittääkö tämä
lohdutukseksi siellä, missä sota on iskenyt syvimmät haavansa kansojen
ruumiiseen.