Valkoinen ja musta
Kirj.
Veikko Korhonen
Helsingissä, Edistysseurojen Kustannus Oy, 1920.
Majamäen tuvassa oli hiljaista. Illallinen oli äsken syöty, ja tyttö näkyi vielä korjailevan ruuan tähteitä pois. Talon isäntä, vanha Majamäki, istui mietteissään pihaikkunan ääressä ja katseli pihamaalle, likaisten huhtikuun lumien alta paljastuvia peltoja ja sateista taivasta.
Majamäki huokasi, kääntyi ikkunasta ja käveli toisiin huoneisiin.
Niitä olikin Majamäessä lukuisasti. Talo oli vanha ja samalla suvulla ainakin jo viidennessä polvessa.
Ulkoa ja sisältä todisti talo varallisuutta. Majamäessä olivat paikkakunnan parhaat metsät, ja siloiset vainiot olivat antaneet jo muistettavista ajoista joka vuosi täyden sadon.
Talo oli järveen pistävällä niemekkeellä, jota vanhat puut verhosivat, kartano kumpareella, josta pellot loivina laskeutuivat rantoja tavoitellen.
Vanha, laudoitettu, aikoinaan punaiseksi maalattu asuinrakennus oli isojen pihlajain varjossa, ja pienemmän, kellertävän piharakennuksen varjostivat satavuotiset riippakoivut. Karjakartano oli uusittu, mutta aittojen ovissa oli vielä menneiden vuosisatojen lukuja ja niitä avattiin isoilla avaimilla.
Sisältä vastasi talo ulkonaista arvokkuutta. Huoneissa näkyi siellä ja täällä raudoitettuja, vanhoja arkkuja ja ryijyjä, perintönä suvussa kulkeneita. Haltijain nähtiin joskus hellävaroen aukoilevan arkkuja ja tarkastelevan vanhoja ryijyjä. Menneinä vuosina oli pitäjällä puhuttu, että arkut sisältäisivät vanhojen Majamäkien hopeat ja vasket, joita ei hennottu hävittää, vaan jotka kulkivat perintönä suvussa.
Majamäki oli vähän yli kuudenkymmenen, vahvarakenteinen ja verkkainen liikkeissään. Tukka, joka oli tasaiseksi leikattu, alkoi jo näyttää valkoiselta. Parrattomilla kasvoilla oli useimmiten päättävä ilme, jota hyväntahtoinen piirre suupielissä kaunisti.
Saara, hänen vaimonsa, oli nuorempi, lihava mutta pirteäliikkeinen. Hänenkin hiuksiaan jo kaunisti vanhuuden väri. Heillä olikin ollut aikoinaan murhetta siitä, etteivät saaneet lapsia. Myöhemmin saivat he kaksi, joista Alli oli nuorempi, iloinen, hoikka tyttö. Risto oli vahvarakenteinen ja äskeisessä kutsunnassa tullut hyväksytyksi sotaväkeen.