Kuolemantuomitun viimeinen päivä

Produced by Tapio Riikonen
Kirj.
Victor Hugo
Ranskankielestä suomentanut Urho Kivimäki
Alkuperäinen teos: Le dernier jour d'un condamné
Kariston 75 pennin romaaneja n:o 1.
Hämeenlinna, Arvi A. Karisto, 1917.
Hämeenlinnan Uusi Kirjapaino.
Victor Marie Hugo (1802-1885) oli Ranskan tuotteliaimpia ja monisärmäisimpiä kirjailijoita. Jättiläisenä hän liikkui kaikilla taidekirjallisuuden aloilla — runon, romaanin ja näytelmän; esteetikkona hän sitäpaitsi oli 19. vuosisadan suuren kirjallisen suunnan, romantiikan, voimakkaimpia esitaistelijoita, historioitsijana ja poliitikkona hän ajoi kansanvapauden asiaa. — Suurta kirjallista ja valtiollista ohjelmaansa hän pyrki toteuttamaan paitsi lennokkaana puhujana ja puhtaasti kaunokirjallisissa teoksissaan myöskin useimpien teoksiensa alkuun liittämillään esipuheilla. V. 1827 ilmestyneen lavean Cromwell -näytelmän esipuhe esim. sisältää hänen esteettisen maailmankatsomuksensa, Ranskan uusromantikkojen katekismuksen viitteineen, mistä kirjailijan on aiheensa valittava, millä tavalla teoksensa sommiteltava, mitä tekokeinoja osattava käyttää j.n.e.
Itse hän kirjaimellisesti toteutteli tätä ohjelmaansa. Hän rakenteli historiallisia — usein myöskin sangen epähistoriallisia — näyttämöjä, joilla liikkui uljasryhtisiä, komeanimisiä sankareita ja sankarittaria, kullankulisevaa, hopeanhelisevää joukkoa, muodottoman rumien epäsikiöitten rinnalla; niissä esiintyy korkealentoista paatosta, suuria aatteita matalien, matelevien ajatuksien ohella, epäitsekästä uhrautuvaisuutta petomaisten pyrkimyksien kanssa taistellen, — kaikkialla vallitsee mitä jyrkin vastakohtaisuuden laki, muodollisesti surkastuneessa kääpiömäisessä ruumiissa saattaa asua hellä isänmieli ja päinvastoin uljaassa sankarissakin ilmetä pohjaltaan inhimillisesti heikko sielu. Keskiaikainen mystiikka verhoo kaiken, tikarit ja väkipuukot välähtelevät, myrkkyä tihkuu milloin miltäkin taholta, hämärä kattaa näyttämön, pimeyden töitä tehdään, salamat singahtelevat ja ukkonen jyrisee. Mutta kaikesta tuntee, että voimakas henki liikuttelee näitä henkilöitä, että koskaan tyhjentymätön mielikuvitus on luonut täyteläisiä, väkevästi tuntevia ihmisiä, oikeita renessanssihahmoja.