Suomalaiset Viron vapaussodassa
language: Finnish
Kirj.
Vilho Helanen
Helsingissä, Kustannusosakeyhtiö Kirja, 1921.
I. Katsaus Viron varhaisempaan historiaan. 11. Viime vuosien tapahtumat Virossa. 1. Venäjän vallankumous ja Viro. 2. Bolshevikien valtakausi. 3. Viron lyhyt vapaudenaika 24—25.2.1918. 4. Saksalaisten joukkojen tulo. 5. Saksalainen miehitysaika. 6. Viron vapaussodan alku. 7. Bolshevikien suuri eteneminen.
1. Suomalaisen apuretkikunnan syyt ja suunnittelu. 2. Apuretkikunnan alkuvaiheet. 3. Viron Avustamisen Päätoimikunnan alkutoiminta. 4. Uusia suunnitelmia ja tarjouksia. 5. Tanskalainen apuretkikunta. 6. Suomen Vapaaehtoisten Joukkojen Esikunta. 7. Pääintendenttuuri. 8. Apuretkikunnan muut virastot Virossa. 9. Tallinnan suomalainen sotilaskoti. 10. Oikeudenhoito. 11. Sairashoito. 12. Retkikunnan viimeinen vaihe.
1. Siirto Tallinnaan. 2. Rintamalle. 3. Ensimmäinen taistelukausi 8.1.—14.1.1919. 4. Toinen taistelukausi 16.1.—18.1.1919. 5. Vapaajoukon viimeinen vaihe.
1. Helsingissä, Tallinnassa, Tapassa ja Tartossa. 2. Ensimmäinen taistelukausi. (Valkin valloitus). 3. Toinen taistelukausi. (Taistelut Valkin eteläpuolella ja lepohetki Valkissa). 4. Kolmas taistelukausi. (Koikylän taistelu ja eteneminen Riika—Pihkova viertotiehen). 5. Neljäs taistelukausi. (Marienburgin valloitusretki). 6. Pohjan Poikain rykmentin viimeinen vaihe. Lepoaika Valkissa, viides taistelukausi (Petserin rintamalla) ja rykmentin hajautuminen. Viron Avustamisen Päätoimikunnan hajautuminen.
Esipuhe.
Esillä oleva, Suomen virolaisille heidän vapaussodassaan antamaa apua kuvaileva teos on kirjoitettu Viron Avustamisen Päätoimikunnan aloitteesta ja kannatuksella.
Vielä nykyäänkin tiedetään sekä Suomessa että Virossa hämmästyttävän vähän Viron suomalaisesta apuretkikunnasta, sen vaiheista ja merkityksestä. Ainakaan Suomessa tämä valitettava seikka ja sen aiheuttamat umpimähkäiset, usein hyvinkin väärät ja kohtuuttomat arvostelut eivät voi johtua halusta väheksiä retkikunnan merkitystä — onhan se kaikkine puutteineen ja erehdyksineenkin itsenäisen Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa suurtyö, — vaan pikemminkin siitä, ettei ole ollut olemassa mitään yhtenäistä kokonaisuutta käsittelevää kuvausta suomalaisesta avunannosta Esillä oleva teos pyrkii poistamaan tämän puutteen.