Aeneidi

E-text prepared by Tapio Riikonen
Kirj.
Suomensi ja lyhyillä selityksillä varusti
K. Siitonen
Pietarissa, Anton Lindebergin jaettavana, 1888.
Sortavalan Osake-Yhtiön kirjapainossa.
Alkulause. Ensimmäinen laulu: Aeneaan tulo Karthagoon. Toinen laulu: Troijan hävitys. Kolmas laulu: Matka-sadut. Neljäs laulu: Dido. Viides laulu: Kilpaleikit. Kuudes laulu: Manala. Seitsemäs laulu: Aeneaan saapuminen Italiaan ja hänen vastustajansa. Kahdeksas laulu: Aeneaan liittolaiset. Yhdeksäs laulu: Sodan alku. Kymmenes laulu: Sota. Yhdestoista laulu: Sotilakko ja sodan jatko. Kahdestoista laulu: Aeneaan ja Turnon kahdentaistelu.
Alkulause.
Soisin Suomeni hyväksi, maani marjan kasvavaksi.
Publio Vergilio Maroni, jonka etevin teos, Aeneidi-kertomaruno, tässä lukialle suomalaisessa puvussa tarjotaan, syntyi Andes-kylässä lähellä Mantuan kaupunkia 15 p. Lokak. v. 70 e.Kr., Marko Licinio Krasson ja Knejo Pompejon Rooman konsulina ollessa. Hänen isänsä, Vergilius Maro, oli maanviljeliä ja hänen äidistään tiedetään vaan, että hän oli nimeltään Maja. Seitsemännestä vuodestaan asti Kremonassa koulua käytyänsä, lähetettiin runoilijamme nuorukaisena ensin Milanoon ja sitten Neapoliin oppimaan, missä hän lakitieteen ohessa harjotti varsinki roomalaisen ja kreikkalaisen kirjallisuuden lukemista.
Eräs tapaus vaikutti silloin suuresti runoilijamme elämään. Se oli seuraava: kun keisari Augustus oli v. 31 e.Kr. Aktion luona saavuttamansa voiton kautta pääsnyt Rooman rajattomaksi hallitsiaksi, palkitsi hän sotamiehiänsä heille maatiluksia lahjottamalla ja näiden lahjotettujen maatilojen joukossa oli Vergilionki kotitila. Tämä seikka pakotti hänet Roomaan lähtemään, maatilaa takasin puuhaamaan ja siten tuli hän tutustumaan suosijansa Maecenaatin, Auguston ystävän, kautta myös keisari Auguston kera, jonka avulla sai sitte helposti perintötilansa takasin. Keisari Auguston suosio vaikutti, että hän siitä lähtien saattoi huoleta runoilija-toimiinsa antautua.