Turun linnassa: Kertomus Juhana-herttuan ajoilta

E-text prepared by Tapio Riikonen
Kertomus Juhana-Herttuan ajoilta
Kirj.
Hufvudstadsbladetin uudessa kirjapainossa.
I. Myrsky merellä. II. Turvapaikka maalla. III. Raaseporissa. IV. Juhlamenot Turun linnassa. V. Juomingit seurasalissa. VI. Pilviä kevättaivaalla. VII. Retki Katrinedaaliin. VIII. Vanki. IX. Odottamaton löytö. X. Unelmat. — Todellisuus. XI. Järkähtämätön päätöksessään. XII. Kahleet päästetään. XIII. Uusia löytöjä. — Turvapaikka Ruissalossa. XIV. Taistelu rakkauden ja velvollisuuden välillä. XV. Veliriita. XVI. Herttua ja herttuatar. XVII. Öillisillä aalloilla. XVIII. Pahoja huhuja. XIX. Tappio. XX. Uhri. XXI. Loppu.
Myrsky merellä.
Oltiin joulun edellä 1562.
Tuima pohjatuuli ajeli Suomenlahden vaahtopäisiä aaltoja korkealle, vihellys kuului sen pienen laivaston mastoissa ja köysissä, joka pimeänä joulukuun aamuna taisteli hurjan taistelun myrskyn ja rajuilman kanssa. Jo monet kerrat oli laivastolla epäilty saapumisesta ikävöidylle Suomen rannalle, sillä uusia vastuksia oli yhä edelleen itsepintaisesti ilmestynyt eteen. Marraskuun 30 päivänä oli mitä valoisimmilla toiveilla lähdetty Vironmaan rannasta, sillä myöhäisestä vuodenajasta huolimatta lupasivat silloinen kaunis ilma ja myötäinen tuuli nopean ylimenon; mutta palan matkan päässä keikkuvilla aalloilla muuttuivat valoisat toiveet pian, ja kaksi vuorokautta oli jo toivottomasti taisteltu elementtien raivoa vastaan.
Synkkämielisenä ja ryppyisellä otsalla kyseli Juhana-herttua tuon tuostakin, hetkien hitaasti vieriessä, miehistöltä laivalla Ursus Finlandicus , joka kulki etumaisena, jos ei herttuakuntansa ääriviivoja jo näkynyt etäällä, mutta yhä edelleen olivat vastaukset yhtä masentavia ja yhä levottomimmiksi tulivat kömpelöt laivastolla matkustajat, jotka vapisevalla sydämellä jo puoleksi kangistuneina yhä kovenevasta talvipakkaisesta katselivat vastaisuutta mitä pimeämmässä valossa. Jätettyinä mietintöihinsä melkein tuskallisesti odotellessaan parempain aikain koittamista muistelivat he menneiltä ajoilta jokaista epäsuotuista tapausta, ja asettaen ne sen rinnalle mikä mitä elävämmästi tapahtui heidän silmäinsä edessä, herättivät he kaikki kummitukset salaisista pesistään. Keihäisillä ollessa häiden aikana Vilnassa oli ratsastajia haavoitettu ja hevosia kaatunut — myöskin ne ennustaen tulevia onnettomuuksia.