Nigelin vaiheet: Historiallinen romaani kuningas Jaakko I:n ajoilta

Produced by Juha Kiuru and Tapio Riikonen
Historiallinen romaani kuningas Jaakko I:n ajoilta
Kirj.
Englanninkielestä suomentanut V. Hämeen-Anttila
Otava, Helsinki, 1914.
Esipuhe. 1. Kellosepän oppipojat. 2. Köyhän ylpeyttä. 3. Outo anomuksen esittäjä. 4. Raha-asioita. 5. Anomus esitetään paremmin. 6. Kiusallinen ritari. 7. Salaperäinen asukas. 8. Lemmenvälittäjä. 9. Anomus kolmannen kerran. 10. Vertainen ystävä. 11. Viettelijä. 12. Hienoston ajanviettoa. 13. Kaltevalla pinnalla. 14. Richie tekee eron. 15. Kolmas varoitus. 16. Ystävykset riitaantuvat. 17. Yhteiskunnan ulkopuolella. 18. Sulkeutunutta elämää. 19. Naiset neuvottelevat. 20. Surullinen tarina. 21. Jin Vin ahtaalla. 22. Vakaa päätös. 23. Häiritseviä vieraita. 24. Tihutyö. 25. Turvaton. 26. Aavistamaton auttaja. 27. Onnistumaton yritys. 28. Petetty aviomies. 29. Margaret joutuu tilille. 30. Huono lohduttaja. 31. Richie toistamiseen hovissa. 32. Väkinäinen naiminen. 33. Kuningas tuomarina. 34. Juonia. 35. Vincentin epätoivo. 36. Kahden konnan loppu. 37. Isännän ja palvelijan hyvitys.
Esipuhe.
Tähän sarjaan (Otavan Helppohintaisen Kirjaston 1-91 n:ona) liitetyssä Kenilworth -romaanissaan, jonka alkulauseena on lyhyt määrittely suuren mestarin elämäntyöstä, käytti Walter Scott tapausten näyttämönä Englannin valistuskuningattaren Elisabetin likeisintä ympäristöä. Loistavan romaaniryhmänsä viidennessätoista teoksessa hän sitten otti kuvatakseen Elisabetin seuraajan, Skotlannin ja Englannin yhteisen hallitsijan Jaakko I:n hovia ja valtakunnan pääkaupungin silloisia oloja.
Täten syntyi muuan hänen oivallisimpia historiallis-haaveellisia luomiansa, Nigelin vaiheet . Sen suuri menestys ei ollut yksistään tekijän tottuneen taituruuden ansio; siihen vaikutti vielä suuremmassa määrin kuin edellämainitun romaanin onnistumiseen kirjallisten muistojen apu. Kuvattavalta ajalta oli nimittäin olemassa mitä runsain ja aivan arkiaikaisiinkin yksityispiirteisiin ulottuva historiallinen ainehisto. Shakespearen loistokauden aikuisesta Lontoosta, 1600-luvun alkupuolelta, oli säilynyt tarkkoja karttoja ja paikallisselityksiä, ja sen henkilöistä antoivat aikalaisten määritelmiä kirjekokoelmat, päiväkirjat, lentolehtiset ja muut sellaiset lähteet. Tapamaalausta auttelivat lisäksi sen ajan lukuisat tosipohjaiset huvinäytelmät.