Johtavat aatteet ihmiskunnan historiassa

Esittänyt
Yrjö Koskinen
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki
1879.
LUENTOJEN SISÄLTÖ: 1. Johdanto 2. Alkuperäiset yhteiskunnat 3. Suuret itämaiset monarkiiat 4. Kreikkalaiset 5. Makedonialaisuus 6. Romalaisuus 7. Roman tasavallan häviö 8. Romalais-vallan merkitys 9. Uskonnon seikka Roman keisarikunnassa 10. Roman-vallan kukistuminen 11. Yleis-ihmisyys ja kansallisuudet 12. Siirto Vanhasta aiasta Keski-aikaan 13. Barbarien perustama yhteiskunta. 14. Romalais-keisarikunnan uudistus 15. Läänitys-laitoksen synty 16. Kirkollinen parannus-puuha 17. Yleinen silmäys varsinaiseen Keski-aikaan 18. Ristiretkistä 19. Keski-aian Katholiskunta 20. Läänitys-laitos 21. Kansalliset historiat: Italia, Ranska 22. Kansalliset historiat: Englanti 23. Kansalliset historiat: Saksa, itäiset kansat 24. Siirto Uuteen aikaan 25. Uskonpuhdistus 26. Protestanttinen taistelu 27. Tasapaino ja valtio-itsekkäisyys 28. Vallankumous ja kansalliset liikkeet 29. Historiallisen kehityksen yleinen luonto 30. Nyky-aian taistelu-seikoista Viiteselitykset.
Nämä luennot saivat ensimäisen muotonsa siinä Naisakatemiassa, jonka muutamat opettajat Helsingissä panivat toimeen syksyllä 1873. Ensimäisenä vuotena esitin lyhyen katsauksen Suomen kansan historiaan, seuraavana vuonna 1874-75 oli ihmiskunnan historia luento-aineena. Tunti viikkoonsa kolmen-kymmenen viikon mittaan oli minulla ulkonaisena rajoituksena; sen mukaan oli opetus sovitettava, ja näin syntyi pääasiallisesti filosofiallinen katsaus maailman tapauksiin. V. 1876-77, jolloin Naisakatemia jo oli hajalle mennyt, keräytyi minulle samaa luentojaksoa varten erinäinen kuulijakunta naisia; olin silloin tilaisuudessa monessa kohden täydentämään ja parantamaan esitystäni. Heidänpä kehoituksesta ryhdyin myöskin tämän luentojakson julkaisemiseen. Työ on ollut vaivaloisempi kuin ensimmältä luulinkaan ja on tullut muiden tehtävien kautta viivytetyksi. Yhä uudestaan olen koettanut huolellisesti punnita sekä sen kannan tukevuutta, jolla seison, että teko-asiain todellista perää. Saatan sen vuoksi hyvällä omalla-tunnolla vakuuttaa, että se järjestelmä, jonka olen luullut löytäneen historian johtavissa aatteissa , ei ole oikullisen mielikuvituksen synnyttämä. Oikeastaan tämä järjestelmä on hedelmänä koko minun opettaja-toimestani Yleisen historian edusmiehenä Yliopistossa. Ainoastaan muoto on nimen-omaan Nais-akatemian .