Olavi Maununpoika Pariisissa ja Suomalaisten opinkäynti ulkomailla keski-aialla

Produced by Jari Koivisto
ja Suomalaisten opinkäynti ulkomailla keski-aialla.
Kuvaillut
Ote Mehiläisestä 1862, lisätty Todistus-kappaleilla.
Helsingissä, Suomal. Kirjall. Seuran kirjapainossa, 1862.
Imprimatur: L. Heimbürger.
I. Bakkalario-väitökset Pariisissa v. 1427. II. Suomalaiset oppineet ulkomailla ja opilliset seikat Suomessa. III. Olavi Maununpoian ja hänen toveriensa ensimäiset oppivuodet Pariisissa. IV. Pariisin Yliopiston synty, sen laitokset, säännöt ja tavat. V. Ranskanmaan kärsimykset ja Pariisin surkeus. VI. Olavi Maununpoika Pariisissa. VII. Myöhemmät Suomalaiset ulkomaiden Yliopistoissa.
Todistus-kappaieita.
1. Otteita Englantilais-kansakunnan tilikirjasta (Olavi Maununpoiasta). 2. Otteita saman kansakunnan pöytäkirjalta (Olavi Mauuunpoiasta). 3. Otteita saman kansakunnan tilikirjasta (vielä Olavi Maununpoiasta). 4. Otteita saman kansakunnan tilikirjoista (muista Suomalaisista). 5. Otteita Leipzigin Yliopiston jäsenkirjasta.
Bakkalario-väitökset Pariisissa v. 1427.
Paaston aikana v. 1427 kaikuivat Pariisin Yliopiston koulut tavallisista Bakkalario- eli Determinanti-väitöksistänsä. Taidetten tiede-kunta (Facultas artium) eli oikeammin sanoen sen neljä kansa-kuntaa kokoonnuttivat tähän vuoden aikaan maisterinsa sekä kunkin maisterin valmistuneet opetus-lapset julkisiin väitös-harjoituksiin Pahnojen kylässä (vicus Straminum), nyk. Rue du Fouarre, joka Seine-virran etelä-rannasta ja Notre-Dame-kirkon lähisyydeltä ulottuu lounaan päin. Saapuvilla oli kaikki mitä oppinutta ja arvosaa löytyi tässä mainiossa tiedetten pesäpaikassa. Nuoret väittäjät, joiden nyt piti opettajansa johdon alla astuman ensi kerta julkiselle opin-näyttelölle, olivat jo ennen kulkeneet kansakuntansa Pedellin seurassa ympäri kaupunkia, kutsumassa oppi-istuimen ja kirkon mahtavia miehiä tähän juhlallisuuteen. Sillä nytpä heidän oli osoittaminen, oliko kylläksi rohkeutta puhumaan ja väittelemään muidenkin edessä kuin maisteriensä ja koulu-toveriensa. Ja nytpä heidän myöskin piti osoittaman taitoansa semmoisille miehille, joiden suosiosta vasta kävisi toivoa kirkollisia virkoja ja muita etuja. Tulipa siis saapuville ei ainoastaan maistereita Yliopiston muista tiedekunnista, jotka Taidetten tiedekunnan suhteen kutsuttiin ylhäisemmiksi , koska niiden jäsenet tavallisesti olivat ensin käyneet tätä muka alhaisempaa tiedekuntaa, — vaan kokoontuipa sinne myöskin kirkon ylimyksiä, Arkiteineja, Messupappeja (cantores) ja tuomiokirkkojen Dekaaneja. Väitökset alkoivat viimeistään tiistaina tai keskiviikkona jälkeen ensimäisen Paasto-sunnuntain, ja nuorukaisen, joka tässä tilassa kutsuttiin Determinantiksi, koska hän nyt ensikerran julkisesti esitti väitös-pykäleitä (determinavit quastiones), piti joka päivä, niin kauan kuin Paasto kesti, väittelemän kansakuntansa kouluissa sen maisterin johdon alla, joka tähän asti oli valvonut hänen opetustaan. Kuitenkin jo tähän aikaan nämä ikivanhat Paasto-väitökset olivat alkaneet kadottaa suurta arvoansa; sillä tavaksi oli tullut antaa Determinantein jo Joulun edellä pitää ikäänkuin koetusta varten yksinäisempiä väitöksiä, ainoastaan muiden koululaisten läsnä-ollessa, ja tämä valmistavainen temppu ruvettiin jo vähitellen pitämään pää-asiana, jotta Paasto-väitökset muuttuivat ainoastaan muodoksi entisensä suhteen. Mutta nytkin ne olivat kuitenkin nuorukaisten ensimäinen julkinen taistelu korkean opin aseilla, eli niin sanoaksemme heidän ensimäiset ritari-paininsa tieteiden kentällä, ja Pahnakatu kajahti yltä-ympäri taistelijain kiivaista sana-sodista.